Mulla on ollut oma treenimotivaatio vähän hukassa viime aikoina. Muutama viikko meni niin, että en treenannut yhtään mitään yhdenkään koiran kanssa, paitsi hakutreeneissä käytiin kerran viikossa. Mutta nyt on ollut pakko vähän ryhdistäytyä, koska oon ilmottanu Hutin hakukokeeseen parin viikon päähän.
Hutin haku ei vaikuta edelleenkään erityisen hyvältä. Ollaan painittu kaikenlaisten ihmeellisten ongelmien kanssa koko kevät ja ne eivät tunnu loppuvan ollenkaan. Muuttavat vain muotoaan. Mm. Ilmaisut on olleet alkukaudesta epävarmoja ja pistoille lähtemisessä on ilmennyt taas sitä tyhmää jumitusta. Viimeisimpänä erikoisuutena Huti on keksinyt valeilmaisut! :O Mahtavaa! Nyt ei oo ihan hirveen luottavainen olo sen kokeen suhteen... Eilen sitten tehtiin yksi täsmätreeni tähän valeilmaisuongelmaan liittyen, mutta Huti suoriutui siitä oikein hyvin eikä mennyt halpaan. Niinpä kehitin meille sitten ihan uuden ongelman tähän kokeen alle... Alkoi nimittäin ottaa vähän päähän Hutin surkea pistotyöskentely niin että rupesin taas vähän ohjaamaan sitä... No Huti oli sitten sitä mieltä, että ohjaa sinä sitten perkele! Sen jälkeen sainkin ohjata sitä piston joka kulmassa liikkumaan eteenpäin :O Että näin... Luulen, että Huti olisi parempi hakukoira, jos en treenaisi sitä ollenkaan, kun saan sen näköjään treeni treeniltä huonommaksi :D Vähän nyt kyllä jännittää että kuinkahan meidän käy siellä kokeessa...
Esineitä ollaan treenattu hyvin vähän, mutta ne muutamat treenit mitä ollaan tehty, on menneet ihan huikean hyvin! Hutilla on ihan sairaan hyvä asenne etsintään ja se on vihdoinkin oppinut liikkumaan tehokkaasti alueella itsenäisesti eikä jää enää kiertämään samoja rundeja. En edes tiedä miten tähän on päästy, mutta en uskalla tätä kovin paljon treenta etten mee taas pilaamaan hyvää esineruutua :D
Tottista ollaan treenattu viime päivinä varmaan eniten. Sitä ollan hinkattu kotona ihan vaan omassa pihassa ja välillä kentälläkin. Hutin seuruu on tullut jotenkin ihan kammottavaksi. Se edistää ihan kauheasti ja menee heti ekan askeleen jälkeen johonkin hirveään kyyläyskuplaansa eikä oo yhtään skarppina. Tämän seurauksena jää kaikista käännöksistä ja on ihan kauhea. Yritin suht sinnikkäästi hinkata seuruupaikkaa taaemmaksi, mutta tuntui ettei se oikein ottanut toimiakseen. Hyväksyin sitten sen kamalan paikan ja kontaktin (lue:ei kontaktia) ja keskityin siihen että olisi skarppina edes käännöksissä. Sitä sain edes vähän menemään läpi ja hommassa on ehkä edes vähän toivoa. Jääviä, luoksetuloja ja esteitä ollaan tehty myös eikä niissä nyt ainakaan tunnu olevan mitään suurta ongelmaa. Eteenmenoa ei olla nyt tuon kyttäämisen takia tehty ollenkaan paitsi viime treeneissä. Huti juoksi hienosti 10 m ja pysähtyi :D On vissiin menny tokon eteenmeno hyvin jakeluun ;) Pitääpä vissiin ehtiä treenata tuotakin ennen koetta vielä. Ja sitä maahan-käskytystä kans. Jaaaa paikkista. Sitäpä ei olla otettu myöskään yhtään kertaa... No mutta kahessa viikossahan ehtii vielä vaikka ja mitä :D
Vipan kanssa ei oo mitään maastojuttuja tehty vielä ollenkaan. Ihan alkukeväästä se pääsi pariin hakutreeniin ja tehtiin vähän esineisiin reagointia, mutta sitten ne jäivät hautumaan. Mutta tottista ollaan nyt vähän ruvettu tekemään. Vielä se ei oikein mitään osaa eikä toki tarvitsekaan osata. Vipan kanssa on ihan hirmu kiva tehdä. Se on luonnostaan tosi aktiivinen ja kontaktinhaluinen. Tuntuu välillä jopa siltä että laiminlyön sen leikin ja seuruun rakentamista kun se tekee joka tapauksessa aina innokkaasti hommia. Ja treenit venyy helposti vähän liian pitkiksi ja teen kaikkea suunnittelematta kun tyyppi vaan jatkais ja jatkais eikä se lopeta vaikka ite välillä keskityn höpisemään treenikaverille :/ Mutta ehkä siitä tulee vielä ihan hyvä silti :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti