Näytetään tekstit, joissa on tunniste hakukoe. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hakukoe. Näytä kaikki tekstit

4. heinäkuuta 2016

Eiku sittenki PK-SMiin!!!


Koska meillä oli vielä 2 viikkoa sitten kokeessa isoja ongelmia, niin hautasin ihan kokonaan haaveet SM-kisoista. Ja mitä järkeä olisi edes lähteä kisoihin, kun koira ei kerran toimi? No ei varmaan mitään, joten päätin vakaasti, että Poriin ei lähdetä enää yrittämään....


No siellä me sitten kuitenkin seisottiin sunnuntaina. Porin palveluskoirakerhon kentällä Arskan kokeessa kuuntelemassa kokeen avausta kaikkien kanssakisaajien kanssa :D

Vähän oli tyhmä olo mennä tottikseen kun ei olla edellisen kokeen jälkeen tehty _yhtään_ tottistreeniä. No tuskinpa se Hutin suoritukseen millään tavalla vaikutti, mutta itsestä tuntui hölmöltä mennä "treenaamatta kokeeseen". Mutta toisaalta luotin myös siihen, että Hutilla on homma hanskassa.

Tehtiin liikkeet ekana ja sitten huilivuoro ja sitten paikkis. Eli siis kolmen ryhmässä tehtiin.

Luoksetulo

Tyyli +10 :D

Noutoa

Lisää noutoa

Hyppy

Kiipee

Eteenlähetys

Olen Uros


Tottis meni lopulta ihan hyvin, vaikka ihan parasta Huti ei itsestään antanutkaan. Painoi nyt seuruussa todella paljon ja oli jotenkin tosi epätasainen. Saatiin seuruusta hyvä mm. painamisen takia. Kuulemma eteenmenon seuruu oli parasta seuruuta, mitä Huti kokoeessa esitti :D :D :D Kaikki jäävät oli vähän huonoja ja noudoissa ois saanut olla enemmän voimaa. Mitään muita liikevirheitä ei kuitenkaan tullut, kuin yksi lisäkäsky sivulletuloon. Sekin johtui vain siitä, että mun kurkkua kuivasi niin paljon, että en vaan saanut sanottua sivu-käskyä kunnolla. Huti lähti kyllä heti tekemään sivulle siirtymistä, mutta jäi vähän puolitiehen, kun rupesi selvästi miettimään, että olikohan se joku hämäyskäsky. Muuten kaikki sivulletulot oli todella lennokkaita ja ilmavia (ja silti hiljaisia!! :)). Ja eteenmeno oli nyt hyvä. Meni jopa ekalla käskyllä aika ripeästi maahan! Ehkä saatiinkin siitä jopa erinomainen (?). Paikkis myös erinomainen.

Tottiksen arvosteli Tiina Hiljanen ja saatiin 90 p.

Kuunnellaan tuomarin tiukkaa palautetta :D







Tottiksen jälkeen oli haku. Me oltiin kolmas koirakko. Hakurata oli niin lähellä autoja, että edellisen koiran eka ilmaisu kuului hyvin autolle. Siitä oli aika helppo päätellä, että eka mm on jossain oikealla etukulmassa. No eipä se juuri meidän taktiikkaan vaikuttanut. Ehkä olisin jäänyt 50m kohdalle pommittamaan, jos mitään ei olisi nopeasti löytynyt.

Aloitin vasemmalta kuten aina. Sitten oikea kulma. Vähän mietitytti kun Huti tuli takaisin pistolta, mutta samaan aikaan se vaihtoikin suuntaa ja alkoi selvästi paikallistaa hajua. n. 20 m kohdalla olikin lähimaalimies umpparissa. Huti haukkui sitä vähän huonosti ja katseli mua samalla kun haukkui...

Rata oli ihan tosi kiva. Keskilinja oli tosi leveä ja maasto suht näkyvä, mutta ei silti mitään kangasmetsää. Huti teki ihan semi-ok duunia, mutta välillä kauko-ohjailin sitä tekemään pistot kunnolla kun kääntyi aina vaan liian aikaisin eteenpäin. Lopulta se alkoi taas tehdä niitä samperin pysähdyksiä ja jouduin käskyttämään sitä jatkamaan. Lähti kuitenkin aina yhdellä käskyllä.

Sitten alkoikin taas kuulua haukkua eikä oltu vielä edes ylitetty 200 m merkkiä. Olin jo salaa vähän hujentunut. Ilmaisu oli kylläkin taas huonoa. Piilolla Huti tarjosi jo vähän itsekin hallintaan tuloa... Toinenkin mm oli umpparissa.

Sitten jatkettiin vielä. Nyt 200-300 m tuntui tosi pitkältä ja aloin aika pian vähän hidastella.. Tuntui, että siihen mahtui miljoona pistoa eikä Huti vaan löytänyt mitään. Mutta se oli ehkä vaan mun tunne, koska viimeinen maalimies löytyi selvästi edestäpäin eikä siis ollut mitään vaaraa, että oltais menty linjan yli. Viimeinen ilmaisu olikin sitten todella hyvä! Huti haukkui juuri niin kuin se osaa ja pysyi piilolla loppuun asti. Viimeinen olikin avopiilo...

Ite en ollut ihan hirveän tyytyväinen Hutin työskentelyyn kaikilta osin, joten olin melko ihmeissäni, kun tuomari ilmoitti, että saatiin täydet pisteet! :O

Olipa melkoisen huojentunut fiilis radan jälkeen! Me oltiin jo ansaittu osallitumisoikeus SM-kisoihin! Hutin ei olisi tarvinnut tuoda esineruudusta välttämättä edes yhtäkään esinettä. Mutta toihan se. Kaikki kolme :) Ja siitä myöskin täydet 30 pistettä :)

Maaston arvosteli Hannu Viertonen ja pisteitä siis yhteensä 200p.

Huti <3

Tällä tuloksella ykkönen ja Arskan kokeen parhaat pointsit ja kotona ilmo menemään vuoden 2016 PK-SM kisoihin. Jihuu!! :D



21. kesäkuuta 2016

Ei sitten mennä SM-kisoihin

Meidän osalta haaveet pk-SM-kisoihin osallistumisesta on nyt sitten haudattu :( Koira ei vaan osaa. Tämä käytiin toteamassa sunnuntaina Laukaalla. Huti jätti yhden maalimiehen ilmaisematta. Löysi kyllä, mutta ei ilmaissut. Valitettavasti en ollut edes kovinkaan yllättynyt tästä ja siksi sinne SM-kisoihin ei olla myöskään menossa.

Huti kyllä periaatteessa on toiminut treeneissä ihan hyvin. Kyllä sillä on aina hyvä asenne ja jos se tekee huonoja pistoja, niin sitten otetaan uusiksi ja sitten se yleensä tekee paremmin. Aloittaa aina haukkumisen ja haukkuu kyllä. Silti se ei tunnu treeneissä sellaiselta kuin ennen. Tai sellaiselta kuin sen pitäisi tuntua. Enkä vaan käsitä että miksi :( Tai miten meidän pitäisi treenata että se olisi taas oma itsensä.

Koe alkoi aamulla tottiksella. Siihne nähden, että ei treenattu ennen koetta reiluun viikkoon yhtään mitään, Huti teki tosi hyvin. En saanut sitä ihan kunnolla tottis-moodiin viriteltyä kentän ulkopuolella, mutta työskenteli kuitenkin enimmäkseen ihan kivasti. Seuruusta taidettiin saada jopa erinomainen tai ainakin erittäin hyvä. Istuminen oli hidas, mutta teki. Seisominen ja maahanmenokin oli huonoja, mutta molemmissa tosi hyvät luoksetulot! Tuli tosi hyvällä asenteella loppuun asti eikä törmännyt. Eikä myöskään ennakoinut mitään tai haukkunut :) Tasamaa noudossa olis saanut palauttaa paremmalla voimalla ja törmäyksestä myös mainittiin... Hyppäsi tosi ilmavasti molempiin suuntiin. Tässäkin törmäys. A ihan semi ok ja törmäys. Eteenmeno ois ollu muuten ihan superhieno, mutta Huti ei tietty menny yhellä käskyllä maahan. Pysähtyi kyllä salamannopeasti, mutta jäi seisomaan. No ihmekös tuo kun ollaan tehty vaan tokon eteenmenoa ;) Mutta mun mielestä se on alkanut tokon ansiosta löytää suorempaa linjaa myös pk-kentällä. Paikkis sujui myös hyvin vaikkei olla sitä treenattukaan kun ehkä kerran koko keväänä :)

Saatiin yhteensä 91 p. Oon siinä mielessä tosi tyytyväinen Hutiin, että sillä alkaa nyt olla sellaista varmuutta, että ei enää mokaile kauheesti, vaikka ei oltais niin tarkkaan kaikkea treenattukaan. Nuorempana tuli vielä aika paljon kaikenlaisia kämmejä, kuten suoria sivulletuloja ja ennakointeja ja vääriä jääviä yms. Nyt pystyy jo aika hyvin luottamaan siihen, että Huti kyllä osaa ja tekee <3

Sitten oli vuorossa se surullinen hakuosuus.. Huti oli ihan hyvän tuntuinen radan alussa ja muutamien tyhjien jälkeen se alkoikin haukkua. Ensin oli avomies ehkä jossain satasen tuntumassa. Sitten jatkettiin rataa ja 200 m kohdalla rupesin miettimään, että täältä pitäisi ehkä jo joku löytyä ja koitin olla etenemättä kovin paljoa ja huutelematta koiraa. Jossain kohtaa se olikin aika pitkään pois. Mutta kun ei haukkua kuulunut, niin huikkasin ja jatkettiin eteenpäin. muutaman piston jälkeen alkoi kuulua taas haukkua, mutta paljon huonompaa kuin ekalla maalimiehellä. Huti haukkui sellaisia tyhmiä pätkiä. Vähän siinä kävi mielessä, että olikohan tää viimeinen maalimies, mutta kun ei mitään sanottu, niin oli vaan pakko jatkaa rataa. En uskaltanut enää oikein edetä ja Huti oli ihan todella väsynyt. Lopulta sitten tuomari keskeytti radan, kun oltiin menty linjan yli.

Radan jälkeen maalimies kertoi, että Huti oli käynyt piilolla ja hypännyt sitä vasten ja lähtenyt pois. Tietysti tuo voi liittyä niihin valeilmaisuihin mitä Huti on nyt ainakin kahdessa treenissä tehnyt. Ehkä ei ollut ihan varma, että oliko piilossa joku. Mutta olisihan se voinut sen tarkistaa. Ongelma onkin siinä, että se ei nyt oikein luota itseensä. Enkä tiedä miten saisin sen itseluottamuksen palautettua :(

Viimeisenä osiona oli esineruutu. Oisin odottanut että Huti olisi tehnyt ihan hyvän esineruudun kerrankin kun se on koko keväänja kesän tehnyt ihan huippuhyviä esineruututreenejä. Mutta nyt se oli kyllä ihan kertakaikkisen surkea :( Ei liikkunut ollenkaan omalla vauhdilla ruudussa ja pysähtyi aina välillä katselemaan mua :( Ärsytti ihan sikana kun se osaa kyllä tosi paljon paremminkin. Nosti lopulta ruudusta 2 esinettä.

Kokeen lopputulos oli siis taas kerran ei tulosta eikä siis osallistumisoikeutta SM-kisoihin :(

15. elokuuta 2015

PK-SM 2015

Nyt on kauan odotetut PK-SM:t kisattu ja uskomatonta kyllä, minun pieni Hutini oli tänä vuonna neljänneksi paras hakukoira. Noloa kyllä myöntää ettei saatu edes tulosta, mutta kisa on kisa ja sijoitus ratkaisee ;)


Kisa alkoi jo perjantaina kenttään tutustumisella. Otin vähän aloitusta ja esteitä, eteenmenon ja paikkista. Mulla ei ollut mukana muita leluja kuin the keltainen frisbee, jota tapaan treeneissä pitää liivin sisällä kun se ei mahdu millään taskuun. Nyt sitten tajusin ihan viime hetkellä, että enhän minä voi nyt tunkea sitä lelua liivin sisään kun on pakko olla se järjettömän kokoinen numeroliivi päällä. Siinä sitten pohdin tilannetta noin sadasosasekunnin ja rupesin riisumaan treeniliiviä kokonaan pois. En kyllä tiedä, että mitä hiton hyötyä siitä olevinaan oli...? Nyt mulla ei ainakaan ollut mitään paikkaa sille lelulle... Joten pidin sitä koko treenin ajan kädessä. Huti oli kyllä ihan hyvässä vireessä, mutta kyttäsi koko ajan leluaan ja musta tuntui, että se ei ollut kuulolla ollenkaan ja tuntui vähän ärsyttävältä. Tästä kyttäyksestä ja kuuntelemattomuudesta huolimatta Huti teki kuitenkin tosi hyvin kaiken mitä se teki. Mm. esteet oli tosi hyvät eikä tainnut edes nostaa persettä heitossa. Eteenmenon otin varmanpäälle ja Huti sai nähdä minne lelu vietiin. Ja sitten vielä paikkis. Jäi sinne hyvin ja makasi hyvin. Huh. Jälkeenpäin jäin vähän miettimään, että olisiko pitänyt ottaa vielä toinen eteenmeno maahanmenolla..


Lauantaina alkoi sitten se varsinainen kisa. Hakukoirien tottikset alkoivat heti aamulla kahdeksalta ja meidän vuoro oli aika alkupäässä. Oltiin kolmannen parin eka koirakko. Huti oli ihan kauhean tuntuinen kun otin sen autosta. Se ei ollut kyllä yhtään menossa tekemään mitään tottista. Yritin siinä parkkiksella sitä vähän haukutella ja tehdä jotain kapulan luovutuksia kun se oli eilisissä treeneissä taas haukkunut niissä. Nyt ei haukkunut. Ihan turhaa touhua. Testasin sen sijaan maahanmenoa. Voi jumalauta! Se ei mee maahan! Ei hitto, luulin että tää ois ollu helppo. Ei muuta kuin vääntämään.. Pitäähän se nyt maahan saada yhdellä käskyllä! Lopetin mun tyhmät treenit kun sain maahanmenon edes jotenkin onnistumaan ja lähdettiin parkkikselta kohti kenttää. Yritin vielä viritellä Hutia kentän laidalla, mutta se vaan kiroili mulle eikä keskittynyt yhtään. En saanut taaskaan siihen mitään otetta. Pikkuisen puski tuskanhikeä pintaan... Ja sitten oli vaan pakko mennä.

Mielentilaansa nähden Huti teki kuitenkin ihan hyvän tottiksen. Ei juurikaan virheitä. Yksi ennakoitu perusasento edestä, hieman valuva liikkeestä seisominen ja kosketus esteeseen tullessa. Siinä ne taisi ollakin. Mutta harmittaa vähän, että asenne liikkeissä oli niin huono. Huti osaa tehdä kyllä näyttävämmänkin näköistä tottista kun mielentila vaan on oikea. Saatiin paikkiksesta ja eteenmenosta erinomaiset ja ne olikin tosi hyvät. Huti oli paikkiksessa todella skarppina eikä meinannutkaan nousta sieltä. Myös eteenmenoon olin tosi tyytyväinen. Edellisen päivän treenin ansiosta se meni nyt todella suoraan ja uskomatonta kyllä, myös suht rivakasti ekalla käskyllä maahan! :) Myös sellaiseen pikku yksityiskohtaan olin tosi tyytyväinen, että Huti teki joka liikkeen jälkeen todella hyvät perusasentoon siirtymiset. Tuomarikin mainitsi arvostelussaan joka kerta, että siirtyy perusasentoon erittäin voimakkaasti :) Muut liikkeet taisivatkin olla jotain tasoa hyvä, joten ajattelin mielessäni, että saatais ehkä jotain 80 pistettä. Olin todella yllättynyt kun tuomari sanoi, että "yhteensä 90 pistettä" :O Aika mahtavaa! Se oli sitten aika varma maastopaikka myöskin :)


Harmi vaan, että esineruutu ei oo viime aikoina sujunut oikein treeneissäkään.. Kaikkia pikkutreenejä Huti on kyllä tehnyt koko ajan tosi hyvin, mutta heti kun mennään isoon ruutuun, niin homma ei enää toimikaan. En oikein ole keksinyt tähän mitään ratkaisua enkä ole treeneissäkään saanut tehtyä onnstuneita suorituksia... Mulla oli siis aika selkeä visio siitä miten meidän kisaruutu tulee menemään ja juuri niinhän se menikin. Kaksi esinettä nousi.
 
Lähetin Hutin ihan ekana vasenta sivurajaa pitkin ja jos nyt oikein muistan, niin se taisi kerrankin mennä hyvin kulmaan asti, kun yleensä se leikkaa sitä kulmaa aika rajusti. Ei kuitenkaan nostanut sieltä esinettä, vaikka siellä se sitten kuulemma oli ollut. Ehkä ei käynyt riittävän syvällä kuitenkaan tai ei vaan ollut nenä auki. Jatkettiin eteenpäin ja kaksi esinettä löytyi suht kivuttomasti. Sitten oltiinkin käyty jo koko ruutu läpi eikä mulla ollut mitään ajatusta siitä mihin mä lähettäisin sitä koiraa uudestaan. Lähetin sitten vaan jostain. Ja kutsuin pois ja lähetin taas jostain. Ja koitin käydä etureunaa läpi myöskin. Ei mitään. Alkoi turhauttaa ihan sikana, kun tuntui että etitään jotain neulaa heinäsuovasta :( Vaikka olishan tän nyt pitänyt olla oikeasti helppo :/ Sitten loppuikin aika. Saatiin 19 p. Siinä sitten ajattelin, että nonnih. Se oli siinä sitten. Ollaan varmaan koko kisan viimeisiä. Vähän tietysti harmittikin, mutta olin tähän jo etukäteen vähän varautunutkin, koska tää on valitettavasti meidän perustasoa tällä hetkellä :(


Homma jatkui vasta seuraavana aamuna. 5:30 piti olla jo reippaana treffipaikassa ja 6:00 aloitti eka koira. Meillä oli maastonumero 8. Hakurata oli järjestetty niin hienosti, että homma eteni todella nopeasti. Päästiin metsään juuri ja juuri ennen kun päivä alkoi kunnolla paistaa. Toki lämmintä alkoi olla jo radalla, mutta ei vielä pahasti ja Huti sai vielä odotella viileässä omaa vuoroaan.

Kun vihdoinkin oli meidän vuoro valmistautua, Huti ei ollut yhtään sen oloinen, että se olisi mihinkään hakumetsään menossakaan. Yleensä se sekoaa ihan hulluna kun päästän sen autosta ja se vaan haukkuu koko ajan, pomppii mua päin eikä malta käydä pissalla. Nyt se oli ihan hiljaa ja kävi ihan omatoimisesti kusella. Vähän huolestuin tästä.. Sitten siirryttiin odottelupaikalle. Käsken Hutin treeneissäkin maahan kun odotellaan omaa vuoroamme. Joudun sitä siinä aina hyssyttämään kun se haluaisi vaan räyhätä koko ajan. Nyt se makasi kuin tatti eikä harkinnutkaan päästävänsä yhtään ääntä. Aloin olla jo todella huolissani... Yritin sitä siinä vähän hetsata jollain ja sain sen haukahtamaan ehkä kaksi kertaa. Tässä kohtaa aloin voida jo vähän pahoin.. 

Sitten meidät kutsuttiin radalle. Lyhyet aloitushaukut ja liivit päälle ja menoksi. Yritin antaa Hutin vähän vetää mua radalle, niin kuin aina annan treeneissäkin lyhyen pätkän, mutta ei se edes vetänyt kunnolla. Ja ilmoittautumisessa se yleensä nuuhkii ihan vimmatusti ilmaa molemmin puolin rataa ja on jo kovasti menossa johonkin. Nyt se istua nökötti mun vieressä ja piti muhun KONTAKTIA! :O Ajattelin siinä vaan että voihan saakeli, mitäköhän tästäkin oikein tulee. Tää mun koira ei kyllä lähe varmaan yhtään mihinkään.. Sitten saatiin lupa aloittaa ja siiryin lähetyspaikalle. Yhtäkkiä Huti olikin ihan sikana menossa johonkin. Se oli aivan liekeissä ja odotti skarppina lähtölupaa. Annoin luvan ja Huti lähti kuin pieni raketti pistolle. Se oli hiljaa ja keskittynyt ja määrätietetoinen. Olin ihan että VAU! Kylläpäs se lähtikin hienosti :) Molemmat etukulmat oli tosi hyvät. Huti lähti lujaa ja tuli myöskin tosi lujaa takaisin. Toisesta kulmasta tullessaan se törmäsi johonkin kiveen/kallionreunaan ja kompuroi vähän. Huolestuin pikkuisen, että oliko se loukannut itseään, mutta kun se kerran lähti edelleen kovaa pistolle, niin ajattelin, että uskalletaan jatkaa. 


Olin ite vähän pihalla ja hukkasin keskilinjan pari kertaa eikä mulla ollut ihan hirveän hyvää käsitystä siitä miten tää meidän homma oikein menee. Lähettelin Hutia vaan vuoron perään puolelta toiselle ja jos tuntui siltä, että se lähti vähän väärään suuntaan tai meinasi oikaista pistoa, niin pysäytin sen ja ohjasin vastakkaiseen suuntaan. Sitten löytyikin vasemmalta puolelta maalimies. Ilmaisu oli enimmäkseen ihan ok. Huti haukkui ihan hyvin maalimiestä kun tulin lähelle ja tuli myöskin hyvin siltä pois. Olin vähän hermostunut ja käskytin ja kehuin sitä kun odotettiin, että mm pääsee pois piilosta. Tästä saatiin tuomarilta vähän noottia myöhemmin arvostelussa.


Sitten jatkettiin. Mulla ei ollut enää mitään hajua kuinka pitkällä me oltiin enkä ehtinyt hirveästi miettiä, että pitäisköhän jotain löytyä jo. Kun näin että Huti on tulossa vasemmalta puolelta pistolta, niin meinasin kutsua sitä, mutta ennen kun ehdin sanoa mitään, Huti nostikin nenän ylös ja lähti selvästi hajun perässä eteenpäin. Ja kohta kuuluikin haukkua. Taidettiin tehdä ehkä yksi pisto tämän jälkeen kunnes tuomari sanoi, että tämä riittää. Yksi tyyppi oli siis jäänyt metsään :( Ärsytti aika paljon.

Sitten hypättiin Hutin kanssa autoon ja meidät kuskattiin takaisin radan alkuun tuomarin arvosteluun. Olin varma että saadaan vaan kuulla miten surkeita me ollaan ja mieli oli aika matalana :/ Yllättäin tuomarin mielestä meidän työskentely oli ollut kuitenkin tosi hyvää vaikka harmillisesti se ukko sinne tällä kertaa jäikin. Saatiin kehuja Hutin hyvästä risteilystä ja ohjattavuudesta radalla. Ilmaisutkin oli pääsääntöisesti ihan hyviä, mutta jokunen piste meni mun oman toiminnan takia kun käskytin Hutia liikaa piiloilla. Pisteitä ei tietysti voi paljoa antaa kun se yksi maalimies kerta jäi, mutta saatiin me kuitenkin 116 pistettä.

Vaikka aluksi ajattelin, että surkeasti meni nämä SM:t, niin päivän mittaan mieli vähän muuttui. Ei se ollut kisa helppo kaikille muillekaan. Ja vaikka tulosta ei tullutkaan, niin kyllä mä löysin meidän suorituksesta paljon hyviäkin asioita. Ja ennen kaikkea jäi ihan kivasti parannettavaa vielä ensi vuodelle! ;)


Kuvat (c) Hannele Rontu

Iso kiitos Hannelelle mahtavista kuvista!

23. toukokuuta 2015

RM-haku 2015

Nyt on sitten pk-rotumestikset kisattu ja kyllä me vaan oltiin niin noloja, että ei voitettu rotumestaruutta, vaikka oltiin jumaliste ainoat osallistujat! :D Noh, onneksi sentään tämä ei johtunut ollenkaan siitä, että mulla olisi niin surkea koira ettei sen kanssa saa tulosta aikaan. Päin vastoin, Huti oli ihan superhyvä ja Huti olisi kyllä varmasti hoitanut homman kotiin ihan kirkkaasti. Mutta valitettavasti Hutilla sattuu olemaan vaan maailman tyhmin ohjaaja, jonka takia tuomari joutui lopulta keskeyttämään meidän suorituksen.

Noh. Ehdittiin me kuitenkin vähän kisata ennen sitä. Koe alkoi tottiksella kivassa pikku vesisateessa. Olin arponut itselleni tottistumeroksi vitosen. Laskeskelin, että se tarkoittaisi sitä, että ollaan kolmannen parin ensimmäinen suorittaja. Siispä lähdin kusettamaan Hutia kun eka pari sai arvostelunsa. Siinä sitten ulkoilutin koiraani tien varressa kaikessa rauhassa kunnes rupesin kuuntelemaan, että ihan niin kuin joku huutaisi mun nimeä...? Sitten kuului jo vähän kovempaa, että "NUMERO 48 KENTÄLLE!". Mietin siinä sitten, että "voihan saatana, mähän oon numero 48!" "Mitä hittoa ne oikein siellä huutaa?!?" ja lähdin juoksemaan kentälle. Numero 47 odotteli jo koiransa kanssa kentällä ja siinä kohtaa vasta oikeasti tajusin, että mä olinkin tokan parin toinen suorittaja. Enpä sitten ehtinytkään tehdä suunnittelemiani alkuvirityksiä ja kevätjuhlaliikkeitä. Heitin vaan lelun pois taskusta, tungin koiralle äkkiä ketjupannan kaulaan ja pyysin haukahtamaan kerran. Ja sitten kentälle.
Me tehtiin siis ensin se makuu. Huti seurasi kivan olosesti paikkispaikalle, mutta pudotteli kontaktia heti kun pysähdyttiin. Yritin siinä jotain sille sanoa, mutta Huti oli jo ihan muissa maailmoissa. Tarvittiin siis kaksi käskyä, että sain sen maahan. Luojan kiitos se sentään pysyi maassa eikä tehnyt taas sitä paikallaistumista! Arvosana hyvä.

Seuruu tuntui tosi hyvältä. Henkiliöryhmässä Huti on edelleen vähän huono, mutta piti kuitenkin sinnikkäästi paikkansa. Tämänkin saisi varmasti treenaamalla paremmaksi. Arvosanaksi saatiin erinomainen.

Henkilöryhmässä
Liikkeestä istuminen jäi taas seisomiseksi. Huti ei ollut oikein kuulolla ja itsekin käskytin tosi huonosti. Arvosana puutteellinen.

Liikkeestä maahanmenossa oli myöskin yhtä huono mielentila ja teki tosi hitaan maahanmenon. Onneksi meni edes maahan. Luoksetulo oli kuitenkin iloinen ja reipas :) Ja Huti osasi tulla eteen!! :D Sivulle siirtyminenkin oli hyvä. Tuomarikin mainitsi tuosta maahanmenon hitaudesta ja arvosana oli erittäin hyvä.

Liikkeestä seisominen oli ihan ok ja sekin luoksetulo hyvä. Tässä taisi jo vähän ennakoida sivu-käskyä. Tämän arvosanaa en tiedä.

Tasamaanouto oli muuten ihan hyvä, mutta törmäämisestä tuli hieman vähennystä. Ja tässä kohtaa alkoi haukut tulla mukaan sivulle siirtymiin. Niistä tuomari ei kuitenkaan maininnut mitään. Arvosana erittäin hyvä.

Hyppynouto ihan ok. Heitin taas tosi vinoon, joten Huti joutui hyppäämään tosi vinosta kulmasta ja sen seurauksena tuli myös tosi vinoon eteen. Tuomari ei kuitenkaan maininnut tästä vinoudesta mitään? Mutta törmäämisestä vähensi. Niin ja siitä, että Huti ennakoi vähän käskyä ja lähti ennen lupaa hypylle. Tässäkin tuli oikein kunnon HAU, mutta arvosana silti erittäin hyvä.

Hyppynouto


A-nouto oli muuten hyvä, mutta taas törmäsi. Ja haukahti... Arvosana erinomainen.

Eteenmenossa Huti ei ennakko-odotusten mukaisesti osannut mennä ekalla käskyllä maahan. Eteenmeno itsessään oli kuitenkin hyvä. Arvosana hyvä.

Mun tosi viisaat maahanmenotreenit ei varsinaisesti oo kyllä myöskään kannustaneet Hutia tottelemaan tuota maahanmenokäskyä :D Näissä superälykkäissä treeneissä olen antanut treenikaverille frisbeen ja lihapullaa ja käskenyt kutsummaan Hutia. Ja sitten olen ohjeistanut, että se frisbee saa olla näkyvissä koko ajan ja sitten voi käydä antamassa Hutille ne lihapullat kun oon käskenyt sen maahan siinä pari metriä ennen kun koira saavuttaa treenikaverin. Noh. Eihän se mennyt varmaan kertaakaan ekalla käskyllä maahan.. Eikä kyllä toisellakaan. Yleensä ekalla toistolla se sai napattua treenikaverilta sen frisbeen.. Ja toisella toistolla meni ehkä toisella käskyllä makaamaan siihen treenikaverin käden alle jossa oli se frisbee... Tätä sitten toistettiin kunnes oli pakko lopettaa kun koira rupesi jo olemaan vähän väsynyt kaikesta juoksemisesta ja frisbeen kanssa leikkimisestä. En nyt just muista, että onnistuinko yhtään kertaa saamaan sitä ekalla käskyllä maahan. Tais se joo silloin mennä kun käskytin niin aikaisin, että oli lähempänä mua kun treenikaveria. Mut hei! Tajusin sentään ihan viimeisissä viimeistelytreeneissä olla antamatta kaverille sitä frisbeetä :D Ja Huti meni kuin menikin ekalla käskyllä maahan! Mut ei tuolla kokeessa sitten kuitenkaan... Ihme juttu :/

Kaikenkaikkiaan olin kuitenkin tosi tyytyväinen Hutin tottikseen vaikka virheitä tulikin aika paljon. Tottiksesta saatiin 87 pistettä. [video]
 
Tottiksen jälkeen oli vuorossa esineruutu. Mulla oli kovat odotukset tästä kun Huti ollut treeneissä niin hyvä. Lähetin Hutin ensin vasenta sivurajaa pitkin. Sinne se upposi syvälle ruutuun ja aloitti heti jonkun hirveän rundauksen pitkin ruutua. Sitten se hävisi näkyvistä pitkäksi aikaa jonnekin takanurkan taakse. Aloin olla jo vähän hädissäni, että mitä hittoa tuo koira oikein tekee?!? Sitten se tuli taas näkyviin ja juoksenteli ihan päättömän näköisenä toisessa takanurkassa ihan sen näköisenä ettei sillä ole mitään aikomustakaan etsiä yhtään esinettä. Nyt olin jo ihan kauhuissani ja ihan varma ettei Huti tule tuomaan mulle kyllä yhtäkään esinettä tästä ruudusta! Sitten Huti yhtäkkiä pysähtyi. En nähnyt mitä se teki, mutta kun se lähti taas liikkeelle, niin sillä oli selvästi haju esineestä ja hetken päästä se toikin iloisesti ja reippaasti ensimmäisen esineen :)

Olin vähän helpottunut tästä löydöstä, mutta sitten aloinkin panikoida ajan loppumista. Olin varma, että Huti oli juoksennellut ruudussa niin pitkään, että aika loppuisi ihan pian. Mutta kun kukaan ei sanonut mitään, niin lähetin Hutin uudestaan pistolle. Ja saatana sentään se alkoi taas vetää takalinjaa edestakaisin ihan tyhmänä. Aloin panikoida vähän lisää ja ratkaisin tilanteen kutsumalla Hutin pois ruudusta. Olin itse jo melkein oikeassa etukulmassa ja Huti vasemmassa takakulmassa. Niinpä Huti juoksi koko ruudun poikki kun kutsuin sitä. Matkalla se veti kuitenki täydestä vauhdista liinat kiinni ja teki uukkarin ja nappasi matkalta esineen ja toi sen tyytyväisenä mulle.

Olin tästä toki kovin iloinen, mutta viimeistään nyt olin ihan varma, että aika olisi jo lopussa. Kukaan ei kuitenkaan keskeyttänyt meidän työskentelyä, joten lähetin Hutin vielä kerran hyvin hätäisesti ruutuun. Tarkoitus oli tähdätä oikeaan takakulmaan, mutta lähetinkin Hutin suoraan ulos ruudusta. Huti tajusi itse palata takaisin ruutuun, mutta oli vaan kovaa vauhtia menossa ruudun poikki vasempaan reunaan. Siinä sitten hätäpäissäni huusin Hutille että se pysähtyisi ja huidoin käsillä kohti takakulmaa ja huusin että mene, mene!! Ja sinnehän se meni :) Ja toi sieltä kolmannen esineen! ♡ Olin vain ihan pienen hetken iloinen ja sitten taas aloin ajatella sitä aikaa ja olin ihan varma, että tuomari tulee sanomaan mulle, että emme valitettavasti voi hyväksyä viimeistä esinettä, kun teidän aika loppui kesken. No ei se tuomari kyllä sitten niin sanonut, vaan se sanoi, että sulla on kyllä todella hyvä koira. Vähän Huti sai moitteita siitä alun juoksentelusta, mutta kuulemma töskentely oli ollut sen jälkeen todella hyvää. Pisteitä saatiin esineruudusta 29.

Mulla oli aluksi vähän kaksijakoiset ajatukset tuosta Hutin suorituksesta, mutta kun myöhemmin sain tietää, että Huti oli ainoa hakukoira, joka toi ruudusta kaikki kolme esinettä ja ek-koiristakin vain yksi oli onnistunut tässä, niin aloin sitten kuitenkin kallistua sen puoleen, että Huti teki ihan hyvää työtä :D Ja jos miettii missä jamassa meidän esineruutu oli viime vuonna, niin onhan tuohon esineisiin reagointiin ja palautuksiin tullut niin huikea parannus, että saan kyllä todellakin olla tyytyväinen koiraani.
 

Menossa hakuradalle

Eka pisto

Ja sitten vielä se surullisen kuuluisa hakuosuus... Mulla oli taas luotto koiraan ihan hukassa. Vaikka Huti onkin ollut nyt treeneissä tosi hyvä, niin silti en uskaltanut luottaa siihen. Pelkäsin ihan hulluna, että ahdistan sitä jotenkin ja että se ei lähde kunnolla hakuradalle. Noh. Tämä pelko osoittautui täysin turhaksi. Huti oli ihan todella innoissaan ja lähti ekalle pistolle todella vauhdikkaasti. Vaikka koira toimi paremmin kuin hyvin, niin olin kuitenkin itse ihan jäässä enkä uskaltanut ohjata kunnolla, vaan annoin Hutin tehdä ihan mitä se itse halusi. Huti teki valtavia pistoja ja meni huomattavasti mun edellä koko ajan. Ei oltu päästy kovinkaan pitkälle, kun huomasin, että Hutilla ei ollutkaan enää liivejä päällä.. Tiesin heti mitä se tarkoittaisi. Mulla olisi ollut varaliivit autossa, mutta en ollut vaivautunut ottamaan niitä mukaan radalle. Se oli siinä sitten. Tuomari joutui keskeyttämään meidän suorituksen, koska koira ei saa työskennellä ilman liivejä. Huti parka oli ihan ihmeissään kun homma loppui jo ennen kun se ehti löytää edes yhtään maalimiestä.

Näin me mentiin kun oli vielä liivit tallessa.
Huti melkein menee sinne minne lähetän :D

Ja sitten niitä liivejä ei enää ollutkaan... :/


Harmittaa tietysti, että tälläinen typerä juttu sattui juuri rotumestaruuskisassa. Meidän takia haun rotumestaruus jäi tänäkin vuonna jakamatta. Mutta henkilökohtaisella tasolla en osaa pitää tuota ollenkaan niin surkeana juttuna. Tajusin tuolla kokeessa, että me ei olla kyllä Hutin kanssa vielä ollenkaan niin valmiita oikeisiin kisoihin kuin olin luullut. Vaikka mulla on todella hyvä koira, josta olisi kyllä tekemään hienojakin suorituksia, niin en vain vieläkään kykene luottamaan siihen. Hermoilen ja jännitän ihan typeriä asioita. Tottahan kisoissa jännittää ja saakin jännittää, mutta mä kyllä jännitän ihan tyhmiä ja vääriä asioita. Oikein harmittaa Hutin puolesta, että sillä on tällainen ohjaaja. Mutta eikai tuohon auta muu kuin mennä vaan uudestaan kisoihin. Eiköhän se luotto sieltä löydy kun saadaan hyviä kokemuksia alle ja tämä oli ehdottomasti yksi niistä :)

Team-Lapua
Onnea meidän tiimin muille jäsenille, jotka tekivät kaikki hienot tulokset! Eritysesti Sirpalle ja Pörjelle RM-2 sijoituksesta sekä varjovalioitumisesta! Ja Arjalle ja Robinille HK2-koularsta ja siirtymisestä voittajaluokkaan ja Jessicalle ja Tulelle hienosta tulosviikonlopusta: perjantaina FH1 ja lauantaina HK3 ja RM3! Jospa mekin sitten ensi vuonna :)

Kaikki kuvat (c) Tiina Karvonen. Kiitokset kuvaajalle!

13. elokuuta 2014

PK-SM ja piirinmestikset 2014

Ja niin me päästiin Hutin kanssa osallistumaan palveluskoirien suomenmestaruuskilpailuihin haussa. Tämä on ollut suuri haaveeni ihan siitä lähtien kun pikkuisen Hutin meille kotiin hain ja sen kanssa hakukoiran uraa aloittelin. Olin niin ylpeä ja onnellinen kun Hutista tuli valio ja sen myötä saimme myös osallistumisoikeuden tämän vuoden SM-kisoihin. Tämä tapahtui toukokuun puolessa välissä. Haku sujui tuolloin ihan superisti, samoin tottis. Esineiden kanssa vain oli vähän ongelmaa. Ajattelin kuitenkin, että treenaamalla sekin tulee kuntoon, joten eiköhän me olla ihan hyvässä iskussa SM-kisoissa..

Ehdittiin parit hakutreenit tehdä kokeen jälkeen ja ei montaakaan ruututreeniä ennen kun Hutille tuli tassuun se haava.. Sitä sitten paranneltiin kolmisen viikkoa jonka jälkeen mentiin äärimmäisen surkealla valmistautumisella Toko:n SM-kisoihin. No joo, sitten päästiin taas vähän hakuilemaan. Aloin olla itse jo vähän hermona kun ei oltu päästy kunnolla treenaamaan ja niissä vähäisissä treeneissä aloin kiinnittää ihan liikaa huomiota virheisiin ja ongelmiin sillä seurauksella, että Huti alkoi tuntua treeneissä ihan omituiselta. Tehtiin muutama viikko ennen kisaa koemainen rata vieraassa maastossa ja vierailla maalimiehellä. Koko hommasta ei meinannut tulla mitään :( En ole koskaan ennen nähnyt Hutia haussa tuollaisena. Tästä muutama päivä eteenpäin huomasin, että Hutilla on nyt toisessa tassussa haava ja kisaan oli aikaa enää kaksi viikkoa. Tämä oli viimeinenen niitti mun uskolleni siitä, että koko hommasta voi tulla enää yhtään mitään. Olisi ollut ihan eri asia, jos edes ne vähäiset treenit olisivat sujuneet normaaliin malliin. Teki mieli jättää koko kisa väliin, mutta toisaalta halusin kuitenkin niin kovasti mennä...

Hutin tassu parantui kisaan mennessä, mutta treenata ei juuri pystynyt. Ja se kyllä näkyi Hutin suorituksessakin. Oltiin suoritusvuorossa ensimmäisenä. Huti lähti tekemään seuruuta todella hyvällä asenteella kunnes juuri ennen oikealle käännöstä se jäi kuuntelemaan jonkun viereisen kentän luoksetulokutsua niin, että jouduin antamaan uuden seuruukäskyn. Sitten Huti skarppasi taas ja saatiin seuruu tehtyä loppuun. Henkilöryhmä oli edelleen vähän huono (ihmekös tuo kun ei treenata sitä varmaan koskaan... :P). Liikkeestä istumisen Huti teki, mutta siinäkin tapahtui jotain. En muista reagoiko Huti johonkin häiriöön tms, jonka takia se nousi seisomaan kun palasin sen viereen. Maahanmenon jäi seisomaan ja sen jälkeen luoksetulo oli hidas ja tuli suoraan sivulle. Seisominen oli ehkä ihan ok ja siinä oli hyvävauhtinen luoksetulokin ja jäi eteen istumaan. Nyt en muista oliko siinä jotain virhettä.. Noudoissa olisi saanut olla kaikissa enemmän voimaa ja ainakin 2/3 Huti nousi seisomaan kapulaa heitettäessä. Ja haukahti sivulle siirtymisessä. Eteenmeno olisi ollut muuten ihan hyvä, mutta Huti meni vähän huonosti maahan ja jätti toisen kyynärän kokonaan ilmaan. Kun lähdin kävelemään kohti, niin nousi kokonaan istumaan. Paikkis taisi olla ainut liike missä ei tapahtunut mitään kummempia virheitä. Piilossa istuessani ajattelin, että me ei saada varmaan yhtään pistettä, mutta saatiin me sentään muutama: 72,5 :D Jäätiin vain puolella pisteellä maastosta.

Jälkeenpäin ajateltuna tämä meni oikeastaan juuri parhaalla mahdollisella tavalla: päästiin Hutin kanssa kentälle fiilistelemään ja testaamaan SM-tunnelmia. Vaikka virheitä tuli, niin Hutilla oli hyvä asenne ja sen puolesta mulle jäi hyvä fiilis tästä kisasta. Luulen, että paremmalla valmistautumisella Huti pystyisi tekemään tuollaisessakin tilanteessa hyvän suorituksen. Mun luotto Hutin tekemiseen vain kasvoi tämän kokemuksen myötä vaikka ulkopuolisen silmin suoritus oli varmaan aika huono :D Sen sijaan, jos oltaisi menty maastoon, niin luultavasti siitä olisi jäänyt ikävämpi fiilis. Hutin haku ja esineet takkuilivat sen verran pahasti jo treeneissä, että mitään onnistumisen mahdollisuuksia meillä ei olisi ollut. SM-kisassa kuitenkin maastot ovat vielä astetta haastavammat ja mua olisi jännittänyt normaalia enemmän. Uskon siis, että oli parempi näin. Nyt treenataan vuosi ja kokeillaan ensi vuonna uudestaan :)


Piirinmestis 2014


Olin ilmoittanut Hutin jo ajat sitten myös piirinmestiksiin, jotka pidettiin Seinäjoella tasan viikko SM-kisan jälkeen. Ei siis hirveästi ollut kilpailumieltä tässäkään kisassa. Yhdet hakutreenit ehdittiin ottaa ja esineet useampaan kertaan ja pikkuisen tottista.

Kisa alkoi haulla. Me oltiin suoritusvuorossa kolmantena. Aloitin vasemalta puolelta, jonne Huti teki ihan kelvollisen piston. Myös oikealle upposi hyvin ja sieltä alkoi kuulua myös haukkua. Ihan hyvä aloitus siis :) Sitten jatkettiin eteenpäin. Etukulmien jälkeen Huti ei meinannut oikein lähteä pistoille. Teki jonkin verran vajaita pistoja tai pysähtyi kyselemään ohjeita. Kehotin Hutia vaan jatkamaan ja sainkin sen sillä tarkistamaan aluetta ihan kohtuullisesti. Toinen maalimies taisi löytyä satasen kohdalta. Sitten taas jatkettiin. Huti teki edelleen aika paljon huonoja pistoja ja pysähteli. Välillä kyllä upposikin hyvin joten oli siellä seassa myös ihan hyvää työskentelyä vähän. Päätin ennen koetta, että en tee yhtään yliheittoa vaikka Huti tulisi kuinka suoraan ja hyvin ja onnistuin pitämään tästä myös hyvin kiinni. Lopulta löydettiin myös kolmas maalimies ja rata loppui siihen. Saatiin hausta muistaakseni 164 pistettä. Vähennystä tuli niistä vajaista pistoista ja kyselyistä. Mutta maalimiehistä ja ilmaisuista täpöt :)

Sitten suunnattiin esineruutuun. Huti toi suht nopeasti 2 esinettä ja sitten alkoi meidän molempien epätoivo. Mulla ei ollut mitään käsitystä missä se oli käynyt jo tarkistamassa ja missä olisi vielä tutkimatonta aluetta. Niinpä annoin Hutin palloilla ruudun takaosassa ominpäin. Jossain vaiheessa alkoi tuntua siltä, että kohta varmaan loppuu aika ja päätin pyytää Hutin vielä pois ruudusta ja lähettää vielä kerran, jos vain ehdin. Seisoin keskellä ruutua ja kun Huti oli tulossa, niin pari metriä ennen mua se pysähtyi nuuhkimaan maata ja nosti sieltä viimeisen esineen :D Hah! Olipa mahtavaa :) Saatiin tästä suorituksesta 28 pistettä. Tuomari moitti sitä, että Huti ei etsinyt ollenkaan ruudun etualalta vaan pysytteli koko ajan takalinjalla. Lisäksi 2. esineen tuonnissa Hutilla oli huono ote esineestä.

Sitten oli vielä se tottis. Meitä oli kolme koirakkoa, joten jouduttiin odotusvuoroon ennen kun päästiin tekemään mitään. Tehtiin kuitenkin liikkeet ennen paikkista. Huti teki ihan superhyvän seuruun. Ekaa kertaa se kesti hyvin kaikki käännökset mukana ja henkilöryhmässäkin jätätti vain niin vähän, ettei tuomari edes huomannut :D Taidettiin saada seuruusta ainakin erittäin hyvä ellei jopa erinomainen (en nyt justiin muista kumpi, mutta yleensä ollaan saatu varmaan aina korkeintaan hyvä, joten tää oli joka tapauksessa ihan super!). Istuminen jäi seisomiseksi... :/ Maahanmeno oli ok, mutta luoksetulo oli vähän hidas. Tuli kuitenkin eteen ja teki tosi hyvän perusasentoon siirtymisen. Seisominen myöskin ok, ja edelleen luoksari vähän vaisu. Loppu-pa tässäkin hyvä. Noudot oli kaikki muten ok:t, mutta voimaa puuttui niistäkin. Perusasennot oli kaikissa hyvät, mutta A-esteellä tais tulla jo haukun kera.. Eteenmeno oli nyt hyvä. Meni maahankin, joskin nopamminkin voisi pysähtyä.. :) Sitte paikallamakuu, jonka Huti päättikin suorittaa istumisena :( Jätin sen kai vähän hätäisesti, joten oli noussut heti istumaan ja istui siinä koko ajan.

Loppupisteet kuitenkin 85. Tällä suorituksella 277p.  I-tulos ja piirinmestaruus hopeaa. Meidät päihitti taas tänäkin vuonna Sirpa ja Pörje :) Onnea  vaan teille vielä tätäkin kautta!! :)

18. toukokuuta 2014

FI KVA

Nyt se on vihdoin totta! Huti on FI KVA hausta. Meidän ensimmäinen valionarvo. Mä oon tästä niin ylpeä ja onnellinen! Ja mikäs sen hienompaa kuin saavuttaa valionarvo viidellä ykköstuloksella.



Oltiin tänään siis Jämsässä hakukokeessa. Tuomarina kokeessa toimi Pekka Väisänen.

Koe alkoi tottiksilla. Me oltiin toisessa parissa ja aloitettiin paikkiksella. Huti oli hyvän tuntuinen tottiksessa. Välillä se meinasi kadota johonkin omaan maailmaansa, mutta sain sen hyvin tsempattua mukaani ja Huti suoritti kaikki liikkeet oikeastaan tosi hyvin. Seuruussa oli vähän jähmeilyä käännösten jälkeen ja henkilöryhmässä, mutta suurimman osan Huti seurasi tosi hyvin. Saatiin seuruusta kuitenkin vain hyvä tai jotain. Istuminen olis voinut olla vieläkin nopeampi, mutta Hutilta kyllä hyvä suoritus. Loput jäävät ja luoksetulo oli hyvät. Ei edes valunut sivulle kertaakaan! :) Tuomarin mielestä kaikki kolme noutolikkettä oli hyvät: "ei huomautettavaa", vaikka mä kyllä olisin huomauttanut törmäilystä ja haukulla vahvistetuista sivullesiirtymistä ;) Eteenmeno ja paikkis oli muuten hyvät, mutta paikkiksen maahanmeno oli kyllä aika jähmeä..

Arvostelun aluksi saatiin kauhea ripitys tuomarilta siitä, että kävelin kuulemma meidän kaavion ihan vinoon. Tottispisteet oli 95. Kuulemma olis ollu 98, jos osaisin kävellä suoraan :D

Sitte mentiin hakuradalle. Maasto oli oikein mukavan vaihteleva ja erilainen mitä meidän omat treenimaastot. En oikein osannut luottaa koiraani kun edellisessa kokeessa, n. puoli vuotta sitten, Huti oli radan alussa niin pihalla, että se kävi kusella etukulmassa :O Pelkäsin vähän paineistumista tms. mutta Hutipa olikin nyt ihan superhyvällä fiiliksellä. Se oli ihan ekasta pistosta lähtien tekemässä täysillä hakua eikä ottanut nokkiinsa vaikka jouduin välillä ottamaan pistoja uusiksikin. Ja löytyihän ne maalimiehetkin sieltä kaikki.

Tuomari kehui Hutia ja antoi meille täydet 170 pistettä :O Olin kyllä itse tästä vähän ihmeissäni, kun mun mielestä ihannesuoritus oli aika kaukana tuosta meidän räpellyksestä. Koirahan on toki hyvä, mutta meikä sähläsi kyllä ihan urakalla lähetyksissä ja yliheitoissa. Mutta mikäpäs siinä, otin kyllä kaikki pisteet ilolla vastaan :D

Ja ensi kerralla lupaan kyllä luottaa Hutiin paremmin. Se osaa kyllä hommansa <3

Näistä asemista oli ihan hyvä lähteä esineruutuun, jonka tiesin olevan meillä edelleen pahasti rikki. Tarvittiin enää 5 pistettä ykköstulokseen eli yksikin esine olisi riittänyt. Huti toi kaksi. Ruuduusta pisteitä 17.

Lopputulos siis 282 p, I-tulos, HK3 ja KVA!! :) <3