BH-koe ja juoksujen aloitus

Käytiin viime viikonloppuna Vipan kanssa Tampereella BH-kokeessa. Keli oli oli aivan hirveä. Matkalla satoi vettä ja välillä pilvet olivat niin tummia, että oli ihan pimeää. Mietin jo, että missähän kunnossa kenttä mahtaa olla ja pitääköhän mun makuuttaa Vipa-parkaa jossain vesilammikossa.

Mutta sää onneksi vähän kirkastui ja kenttä oli lopulta ihan hyvä, vaikka olikin märkä nurmi. Meidän suoritus alkoi paikkiksella. Se meni tosi hyvin. Sitten siirryttiin yksilöliikkeisiin. Vipan mielentila oli vähän huono siinä kun odoteltiin, että kaveri saa jätettyä koiransa paikkikseen. Seuruussa Vipa ei tuntunut ihan parhaalta ja tuijotteli vähän kentän päätyä kohti. Takaisin päin tultaessa oli parempi. Toinen seuruu meni aika samalla lailla paitsi, että Vipa oli nyt jotenkin epävarma siitä, että pitikö sen lähteä mukaan vai ei ja muutaman askeleen jälkeen se pysähtyi. Lisäkäskyllä jatkoi taas normisti, mutta tämä toistui myös molemmissa jäävissä. Muuten jäävät ja luoksetulo sujui hyvin.

Kaupunkiosuus suoritettiin läheisen Cittarin parkkiksella ja siinähän ei tapahtunut mitään ihmeellistä. Siispä BH-koe oli suoritettu hyväksytysti :)

Tälle päivälle olin ilmoittanut Vipan tokokeeseen Pieksämäelle. Olin niin innoissani tästä, koska treenit on menneet viime aikoina niin hyvin ja niin monet liikkeet on nyt vihdoin loksahtaneet kohdalleen. Ruutuun on tullut todella paljon varmuutta lisää ja Vipa osaa nyt lähes tilantessa kuin tilantessa pysähtyä ruutuun ilman mun pysäytystä. Tunnarissa ei ole tullut pitkään aikaan mokia ja nyt myös itsevarmuus on kasvanut niin, että Vipa ei jää enää varmistelemaan kapuloita, vaan ottaa oman nopeasti ja tuo myös nopeasti. Ja kaukoja ollaan pystytty nyt tekemään monta kertaa kokonaisena sarjana ilman lisäkäskyjä, vääriä asentoja tai ennakointeja.

Mutta mehän ei sinne kokeeseen nyt päästykään testaamaan näitä, koska Vipa päättikin aloittaa juoksun!! :O

Tavallaan kiva, että pentujen odotus lyheni nyt kolmella viikolla siitä mitä olin arvioinut, mutta olisi ollut niiin kiva jäädä äitiyslomalle vasta tän kokeen jälkeen. Vipan kanssa on niin siistiä treenata, että tuli heti vähän haikea mieli tästä tauosta, mutta toivottavasti pentujen palluttelu saa mut pian unohtamaan tämän :)

Vipalle on tulossa pentuja

Vipan pentusuunnitelmat on vihdoinkin lyöty lukkoon ja tammi-helmikuussa olisi tulossa pieniä Vipan ja Ibran pentuja! :) Urokseksi on siis valittu Nallikallion Houdini eli Ibra.

isä:

Nallikallion Houdini "Ibra"

Ibra koiranetissä 
s. 13.3.2014

isä: Nonerides Fighting Izac

emä: FI AVA Nallikallion Lemmenlahja

Lonkat: A/A

Kyynäret: 0/0

Selkä: VA0, LTV0, SP0

Polvet: 0/0
Agi: 1-lk 

Kuva: Magee KUVA by Rita Larjava

Viimeisen vuoden aikana on tullut selattua koiranettiä paljon ja pohdittua erilaisia vaihtoehtoja, kunnes lopulta sovin treffit Ibran omistajan kanssa ja se oli sitten siinä. Ibra oli todella mukavan oloinen koira, jolla oli upea asenne työskentelyyn. Pidin Ibrassa juuri siitä, että se rakasti työntekoa, mutta toimi samalla hienosti yhteistyössä ohjaajansa kanssa. Ibrassa on erittäin hyvä balanssi draivia ja ohjattavuutta. Ibran päälajina on agility ja Ibra kilpailee agilityn maksiluokassa.

Itselleni tärkeää on myös koiran fysiikka eli kyky liikkua ja käyttää kroppaansa. Tämä on yksi syy, miksi lopulta päädyin working-linjaiseen urokseen. Ibra on tässäkin suhteessa juuri sellainen, kuin toivoin. Se on erittäin elastinen ja hyvin liikkuva koira, jolla on hyvä hyppykyky.

Kävimme treenien päätteeksi vielä lenkilläkin ja Ibra tuli heti hyvin juttuun omien koirieni kanssa. Ibran omistajan mukaan Ibra on myös kotioloissa helppo ja mutkaton koira. Ibra suhtautui vieraisiin ihmisiin erittäin avoimesti. Sain leikittää sitä lelulla ja se leikki hyvin, vaikka en ollutkaan sen oma ohjaaja.

Ibran suku on minulle erittäin tuttua emän puolelta ja olen erittäin iloinen siitä, että sain juuri Ibran käyttööni tätä pentuetta varten. Ibran suvussa on monia upeita harrastuskoiria, joiden kasvua ja kehitystä pennusta aikuiseksi olen saanut seurata. Ibralla on myös ennestään yksi pentue ja yhden Suomessa asuvan nartun olen tavannutkin muutamia kertoja ja pidin siitä kovasti.

Emä:

TK2 Kelmi Bunyip "Vipa"

Vipa koiranetissä
s. 22.10.2015

isä: FI KVA, TVA Kelmi Valtavalta

emä: FI AVA, MVA Kelmi Kipenäinen

Lonkat: B/B

Kyynäret: 0/0

Selkä: VA0, LTV0, SP0

LTE: 140 p,  ++
Toko: VOI2
Näyttely: ERI 

Kuva: Ville Pajukoski

Kuva: Ville Pajukoski

Vipa on ollut aivan mahtava koira ja olen alusta asti toivonut, että Vipalle tulisi joskus pentuja, jotta minulla on mahdollisuus saada itselleni seuraava pentu tästä samasta linjasta.

Vipa on erittäin vikkeläjalkainen ja hieman terävä narttu. Pidän todella paljon siitä, että treenikentällä Vipa tekee kaiken todella säpäkästi ja hyvällä asenteella, mutta kotona se osaa silti ottaa iisisti. Vipa ei ota helposti painetta mistään ja kestää hyvin sen, että treeneissä jotain asioita joudutaan joskus korjaamaankin. Vipa on ihan superahne ja leikkii hanakasti, joten motivointi kaikkeen tekemiseen on todella helppoa.

Vipa on myös luonteeltaan hieman ihmisistä hullaantuvaa tyyppiä. Treeneissä tämä ei juurikaan ole ongelma, koska siellä Vipa keskittyy kyllä tekemiseen eikä ihmisiin, pussailun aika on sitten, kun treenit on loppu :) Itse olen sattuneesta syystä tähän ominaisuuteen erittäin tottunut enkä pidä sitä ongelmana, mutta pidän kuitenkin ihan hyvänä asiana sitä, että Ibra ei ole ihan saman lainen, vaan se oli ihmisiä kohtaan avoin, mutta ei suoranaisesti syliin tunkeva. Omistajan mukaan tykkää kuitenkin kotona pötkötellä kainalossa :)

Vipan kanssa treenataan aktiiviesti tokoa ja pk-hakua. Tokoa Vipan kanssa on aivan mahtavaa treenata, koska se on aina innoissaan ja rakastaa tehdä mitä tahansa. Joskus pitkien treenitaukojen jälkeen Vipalla meinaa mennä välillä hommat vähän överiksi, mutta jo muutaman treenikerran jälkeen siitä tulee taas mukava treenikaveri, joka kykenee keskittymään ja tekemään asiat oikein. Hakumetsässä Vipa on myös erittäin innokas. Sille on ollut helppoa opettaa suorat pistot, koska se etenee metsässä erittäin määrätietoisesti. Vipalla on myös erittäin tarkka nenä, joka toimii yleensä hyvin myös kovassa vauhdissa.

Odotan siis pennuista hyvällä moottorilla varustettuja nopeita koiria lajiin kuin lajiin. Ja mikä tärkeintä, myös arjessa mukavia koiria.

Mikäli kiinnostuit tästä yhdistelmästä, niin kerron mielelläni lisää ja Vipaa saa tulla katsomaan. Astutus tapahtuu luultavasti joulukuun aikana ja pentujen odotetaan syntyvän helmikuussa ja pentujen luovutus osuu tällöin huhti-toukokuulle.

Minulla ei ole kennelnimeä eikä pentujen kasvatukseen sopivia tiloja, joten teen tämän pentueen yhtiestyössä hyvän ystäväni Tiina Kauppisen kanssa, jonka kennelnimelle pentue lopulta rekisteröidään. Tiina asuu melkein meidän naapurissa eli pennut syntyvät täällä Laukaassa.

Tiedustelut:
Liis Tönnov
liis.tonnov@gmail.com
040 750 7784 (ark. klo 17.00 jälkeen)
Kytöläntie 29 A4
41310 Leppävesi

Toinen VOI2 Tampereella 3.2.2019

Käytiin Vipsun kanssa vielä kerran testaamassa voittajaa, josko tuurilla saatsis ykkönen, mutta ei menny tuurilla :/ Meidän treenausmahdollisuudet on tällä hetkellä niin olemattomat, että odotetaan ihan suosiolla kevättä ennen kun yritetään uudestaan.

Onnellinen pieni tokoilija ❤️

Paikalla makuu (10): Tässä ei mitään ihmeempää ongelmaa.

Metallinouto (10): Tää oli oikeestikin tosi hyvä! :) Vipa lähti vauhdilla hakemaan kapulaa eikä empinyt yhtään metallia. Siisti ja päättäväinen nouto alusta loppuun. Tää oli siksikin ihan mahtava juttu, kun edellisessä kokeessa tää oli tosi vaikea.

L (10): Asennot tais olla seiso ja maahan. Saatiin kymppi, kun Vipa teki oikeet asennot, mutta oikeesti tää ei ollut kovinkaan hyvän tuntuinen liike edelleenkään.

Tunnari (0): Tähän kosahti sitten meidän ykkönen :/. Ei vaan osannut. Löysi heti oman ja nosti sitä vähän ja sitten jatkoi etsimistä hullun lailla ja nosteli vääriä. Tää tunnari vaatis vielä ihan hirveesti treeniä, koska treeneissäkin tulee vielä enemmän epäonnistumisia kuin onnistumisia.

Kaukot (7): Treenasin kaukoja ennen meidän vuoroa ja niistä löytyi bugi, jota en ehtinyt korjata :D Ja sama homma bugitti kehässäkin: ensimmäinen istuminen olikin seisominen. Ja valui jossain vaihdoissa myös vähän eteen. Tääki on vielä aivan liian keskeneräinen liike meille kokeeseen.

Seuraaminen (9): Tää tuntui ihan sairaan karseelta! Vipa oli ihan tosi edessä ja tuntui jopa vähän poikittavalta. Positiivista oli kuitenkin se, että nyt se oli huomattavasti hiljaisempi kuin viime kerralla. Oiskohan tullut yks joku selkeä ääni jossain ja muuten ihan hiljaa.

Ohjattu (10): Ei tää nyt ihan kympin liike ollut, kun seuraaminen oli ihan jäätävää kapulankyttäystä ja jouduin hidastelemaan ja oottelemaan ettei Vipa ois jääny vaan tuijottamaan kapuloita. Mutta nouto oli kyllä ihan kympin arvoinen! Olen erittäin tyytyväinen erityisesti palautukseen. Vipa tuli tasaisen päättäväisellä vauhdilla hyvin eteen asti ja jopa suoristi itsensä lopuksi, kuten on opetettu. Tähän olin siltä osin erittäin tyytyvöinen :)

Luoksetulo (6): Tää oli ihan yhtä huono ku viimeeksikin, vaikka treeneissä ollaan jo saatu välillä ihan hyviä stoppeja aikaan. Mutta eihän tää toki mikään valmis ja toimiva liike oo vielä tällä treenimäärällä.

Ruutu (7): Meidän varma liike ei onnistunut tälläkään kertaa. Vipa nousi seisomaan kun liike oli jo alkanut. Lähetin sen ruutuun ja nyt se pysähtyi sentään, mutta ei vielä riittävän varman oloisesti eikä kuunnellut kunnolla maahanmenokäskyä, joten siitä vielä kaksoiskäsky.

Kokonaisvaikutus (9): Tuomarin mielestä Vipalla oli vauhtia vähän liikaakin ja kuulemma meno olisi hienoa, kun saatais vähän lisää malttia :) Ite oon sitä mieltä että vauhtia ei oo yhtään liikaa, vaan osaamattomuutta :)

Tuomarina Ilkka Sten ja loppupisteet 235.

Vipa ei tuntunut ihan niin hyvältä, kuin viime kokeessa. Jäi jotenkin enemmän kiinni asioihin eikä keskittynyt kovinkaan hyvin minuun. Tekemistä riittää siis muuallakin kuin pelkästään liikkeissä ja tää oli taas kerran hyvä käydä tajuamassa. Liikkeistä jotkut sujuu jo tosi hyvin ja paremmin kuin luulenkaan, mutta sitten taas nuo hankalat liikkeet ei vaan tuu varmoiksi ilman treeniä. Tästä huolimatta oli kiva käydä Vipsun kanssa kehässä. Katotaan sitten keväämmällä uudestaan :)

Vuosi 2018

Blogin mukaan me ei olla tänä vuonna tehty toukokuun jälkeen yhtään mitään, mutta ollaan me oikeasti treenattu ja käyty kokeissakin. Mulla vaan ei ole ollut nyt aikaa kirjoitella koeraportteja, mikä on vähän harmillista, koska ne ovat hyödyllisiä :) Uuden vuoden lupauksena lupaan itselleni, että ensi vuonna teen kaikista kokeista blogitekstin.

Uudenvuoden treenit :) 

HUTIN VUOSI 2018

PK

Hutin kanssa osallistuttiin toukokuussa Uuraisilla jälkikokeeseen ja saatiin sieltä JK1 ykköstuloksella, vaikka yksi keppi jäikin metsään. 

Ilmoitin Hutin myös rotumestiksiin EK-kokeeseen, mutta se koe päättyi meidän osalta varsin surullisesti. Aamulla ennen varsinaista koetta oli kenttään tutustuminen. Huti ei tuntunut siinä kovin hyvältä. Vauhtiliikkeissä meni vähän käsijarru pohjassa ja pahinta oli se, että hyppy ei oikein kulkenut. Otin hypyn kahteen kertaan paluuhyppynä ilman kapulaa kovalla hetsauksella ja ekalla kerralla Huti muistaakseni kolautti vähän esteeseenkin. Pienellä kolautuksella ei tokikaan ole mitään merkitystä sinänsä, mutta hyppääminen tuntui jotenkin poikkeuksellisen vaivalloselta. Aloin jännittä meidän suoritusta ihan hirveästi, kun pelkäsin, että Huti ei selviä esteestä. Eikä selvinnytkään :( Se hyppäsi kapulan suuntaan ihan hirveän näköisen hypyn ja näytti siltä, että alastulo teki kipeää. Huti käveli kapulalle surkean näköisenä ja jäi katsomaan minua. Kun pyysin sen tulemaan luokse, se meni esteen taakse seisomaan ja jäi sinne surkeana heiluttamaan häntää. Mulla oli tässä vaiheessa jo ihan kauhean paha mieli, mutta en osannut tehdä muuta kuin jatkaa kokeen loppuun. Saatiin tottiksesta 66 pistettä ja keskeytettiin koe siihen. Samalla keskeytettiin myös Hutin koko pk-ura.

Mulla on jo pitkään ollut sellainen olo, että metrisen esteen hyppääminen ei ole Hutille enää kovin mieluista hommaa. Aina se on hypännyt silti, mutta se samanlainen into ja palo siihen on kadonnut jonnekin. Kun tiedän, että sillä on etujalassa rasitusvamma, niin olen tietysti usein miettinyt, että onkohan se jalka kipeä. Huti ei ole sitä jalkaa oikeastaan koskaan ontunut tai muutenkaan oireillut, joten olin päättänyt, että treenataan ja kisataan niin kauan kun Huti näyttää jotain selviä merkkejä siitä, ettei pysty tai halua enää tehdä. 

Jossain vaiheessa Hutille tulikin ongelmia sen metrisen kanssa. Välillä se ei pystynyt ponnistamaan niin korkealle, että olisi päässyt puhtaasti yli. Tämä oli ihan tosi omituista, koska metrin este on aina ollut Hutille helppo. Nämä ponnistusongelmat hävisivät kuitenkin poikkeuksetta heti, kun käytiin hierojalla. Siispä jatkettiin vielä kisaamista, kun lihashuolto kerran auttoi. En siis pitänyt tätä vielä merkkinä siitä, että olisi aika lopettaa.

Sen sijaan sen rotumestis kokeen estesuoritukset oli mun mielestä sellainen merkki, että nyt on aika lopettaa. Vaikka Huti oli vielä kaksi viikkoa aiemmin hypännyt puhtaat hypyt jälkikokeessa ja se oli käynyt hierojalla ennen koetta, niin nyt se näytti todella siltä, että sitä sattuu. Toki on mahdollista, että se oli vaan jumissa pitkästä automatkasta tai jotain muuta, mikä vaikutti siihen juuri sinä päivänä. Ehkä se jalka ei oikeasti olekaan kipeä, kuvittelen vaan, että epäonnistunut koe johtui siitä, että koira on kipeä.

En ole tuon kokeen jälkeen kertaakaan testannut hyppyä, että menisikö se siitä kuitenkin vielä yli. En halua. En halua ottaa sitä riskiä, että enää ikinä näkisin Hutia sen näköisenä, kuin siellä kokeessa.

Sain tietää rasitusvammasta sattumalta, kun Huti kuvattiin vuonna 2015. Ajattelin tuolloin, että kaikki harrastukset pitää lopettaa. Vaikka nyt, vuonna 2018 harmittaakin, että ei voida enää koskaan osallistua pk-kokeisiin ja valioarvot jäivät sitten kuitenkin vain haaveeksi, niin toisaalta olen vain onnellinen siitä, että ollaan voitu kisata vielä näinkin paljon. Huti on tuon jälkeen vielä aloittanut kisaamisen kahdessa uudessa pk-lajissa saaden koulutustunnukset EK3 ja JK2. Kaikkiin niihin kokeisiin, joihin päästiin vielä osallistumaan, liitty paljon ihania muistoja ja fiiliksiä. Olen onnellinen siitä, että olen saanut omakseni tuon upean koiran, jonka kanssa on ollut ihan mielettömän hienoa tutustua tähän upeaan harrastukseen ja kulkea tätä matkaa. Hutin kanssa ollaan koettu yhdessä niin paljon hienoja hetkiä, että tuntuu ihan tyhmältä harmitella jotain puuttumman jääneitä titteleitä. 

Vaikka pk-ura päättyikin jalan takia, niin jalka ei oireile mitenkään normaalissa elämässä, vaan Huti saa juosta ja riehua kuten ennenkin ja on muuten täysin terve kahdeksan vuotias :) 

Tässä se menohyppy kokeessa. Mun maallikon näkemys sanoo,
että Huti yrittää hypätä noin takapainoisesti, jotta
alastulo olisi etupäälle mahdollisimman painoton.
Kuva: Pauliina Havo

RALLY-TOKO 

Huti on vähän sattuman kautta aloittanut tänä vuonna uuden harrastuksenkin. Huti osallistui Marian kanssa elämänsä ensimmäiseen rally-tokokokeeseen rotumestiksissä. Siitä se ajatus sitten lähti. Tämän jälkeen rohkenin itsekin sitä ohjaamaan ja ehdittiin vuoden aikana saada kasaan koulutustunnukset RTK1 ja RTK2. Osallistuttiin jopa SM-kisoihin Sbcak:n joukkueessa alokasluokkalaisina. Tehtiinkin siellä muuten ihan mallikelpoinen suoritus, mutta peruutustehtävässä olin ottanut tuomarin mukaan liian lyhyen askeleen, josta saatiin - 10 ja se siitä kisasta sitten :/

Rally-toko on osoittautunut varsin hyväksi eläkeläislajiksi Hutille ja viiden kokeen jälkeen omakin ahdistus lajia kohtaan on jo vähän hälventynyt, kun olen alkanut vähän ymmärtää lajin logiikkaa.

#RTSM18

Vuoden viimeinen rallykoe Salossa.
Täydet 100 p ja RTK2 :) 

NÄYTTELYT

Jossain omituisessa mielenhäiriössä keksin ilmoittaa myös Hutin erkkariin, kun ajattelin, että voisin ihan kannatuksen vuoksi käydä juuri sieltä yrittämässä Vipalle sitä H:ta. Ei ehkä mikään maailman viisain idea. Huti nyt vaan sattuu olemaan aika paljon ylikorkea kelpieuros ja jos sen vie erikoisnäyttelyyn rotua tuntevalle tuomarille, niin kyllähän hän sen huomaa :D Tuomarin ensimmäinen kommentti oli, että "oh, its BIG!". Huti sai H:n. 

MITÄS ME TEHDÄÄN VUONNA 2019?

No opetellaan tietenkin oikean puolen seuramista! XD Tavoitteena on vähintäänkin koulutustunnus voittajaluokasta ja ainakin starttaaminen mestarissa.

VIPAN VUOSI 2018

PK-HAKU

Vipa on päässyt tänä vuonna treenaamaan paljon enemmän hakua, kun Hutin hakutreenit loppuivat kesäkuussa. Vipa osaa jo melkein tulla keskilinjalle nätisti ja olla sekoamatta tuomarista kesken kättelyn (paitsi, jos tuomari on Ellu, niin ei ehkä onnistu vielä XD). Vipa osaa myös lähteä pistolle ilman apuja ja riippuen vähän siitä miten kiire neidillä on tai mikä on tuulen suunta tai tähtien asento, niin saattaa jopa löytää maalimihen sieltä metsästä. Opetin sille myös auttavasti jonkinlaisen hätäisen haukkuilmaisun ja yritin siirtää sitä jo metsäänkin, mutta lopulta jouduin luopumaan siitä ajatksesta, koska Vipan mielestä maalimiehen kaivaminen oli paljon fiksumpi ratkaisu kuin pelkkä haukkuminen :/

TOKO

Tokossa ollaan vuoden aikana käyty kolme kertaa AVO-luokan kokeessa ja saatiin koulutustunnus TK2. Joulukuussa käytiin testaamaassa myös voittajaluokkaa, mutta se oli ehkä vielä vähän aikaista, vaikkakin erittäin hyödyllistä. Hoksasin kokeesssvmuutamia sellaisia juttuja, joita en treeneissä ole tajunnut ollenkaan.

Vipan kanssa tämä tokomatka on tuntunut jotenkin yllättävän vaikelta ja ristiriitaiselta. Toisaalta sen kanssa on ihan huikean hienoa treenata ja tehdä asioita ja on ihan mahtavaa millaisella asenteella se tekee juttuja. Toisaalta taas tuntuu, että edistytään jotenkin ihan tuskallisen hitaasti kaikissa asioissa. Vipan mahtava puoli on se, että sen kanssa pystyy treenaamaan tosi paljon. Se jaksaa loputtomasti toistaa samaa juttua uudestaan ja uudestaan ja ihan joka päivä. Ja tuntuu, että nopeampi edistyminen vaatisikin treenaamista useammin, mutta siihen en ole nyt itse pystynyt. Varsinkin nyt talvella tilanne tuntuu ihan mahdottomalta, kun ulkona on liukasta eikä missään ole valaistua kenttää, jossa koiraa saisi treenata. Halleihin on ihan mahdotonta päästä, kun vapaakorttilaisille ne vapautuvat vasta kello 22.00 jälkeen. Olen yrittänyt käydä hallissa treenaamassa niin paljon kuin mahdollista, mutta 2 treeniä viikossa ei oikein riitä :/

NÄYTTELYT

Vipa osallistui elämänsä ensimmäiseen ja toivottavasti myös viimeiseen näyttelyyn. Vipa sai erkkarssa ruotsalaiselta tuomarilta ERI:n, joten sen puolesta ei onneksi tarvitse enää uudestaan mennä. Lisäksi oltiin Vipan kanssa näyttelytuomareiden koearvostelussa esimerkkikoirakkona ja viimeistään siinä vaiheessa tajusin, että näyttelykehät ei vaan oo meidän juttu. Ei vaikka koirani olisivat miten kauniita ja upeita, niin on ihan kaikkien osapuolten kiusaamista mennä sinne harjoittelemaan paikalla seisomista. Koska minä en ikinä jaksa moista asiaa treenata vapaasta tahdostani, niin pliis ihmiset, älkää enää ikinä sanoko mulle, että mun koirista vois tulla muotovalioita, kun veisin niitä vähän näyttelyyn!  XD

MITÄ ME TEHDÄÄN VUONNA 2019?

PK-HAKU

Jos ei muuta, niin käydään ainakin BH-koe. Salaisena haaveena olisi myös korkata syksyllä hakukoe, mutta se vaatisi multa vähän erilaista asennetta meidän haku- ja tottistreeneihin. 

TOKO

Tokossa tavoitteena on ennen kaikkea saada varmuutta lisää muutamiin liikkeisiin, niin että ei tarvitse mennä kokeisiin toivoen, että ne onnistuvat. Haetaan kisakokemusta keräämällä koulari Voittajaluokasta. Toivottavasti päästään starttaamaan myös EVL:ssa :) 

LUONNETESTI

Yritetään saada paikka myös luonnetestiin :) 

Toinen AVO1 Pieksämäellä

Tuntuu siltä, että ollaan Vipan kanssa junnattu treeneissä ihan sikapitkään paikoillaan. Edellisestä Avo-luokan kokeesta on aikaa jo monta kuukautta ja silti tuntui, että ei vieläkään olla valmiita menemään uudestaan kokeeseen. Mentiin silti :)

Siispä lähdettiin Pieksämäelle. Tuomarina Marjo Halmiala. Yksilöliikkeet oli jaettu kahteen kehään.

Paikkis (9): Otin Vipan ihan liian myöhään autosta enkä ehtinyt valmistautua kunnolla. Vipa olikin ihan tosi levoton aluksi. Kitisi vähän ja tassutteli jätössä. Rauhoittui kuitenkin pian ja istui nätisti loppuajan.

Liikkeestä seisominen (8): Tää oli tosi huono. Vipa oli liikkunut ihan reilusti jätössä. Lopulta pysyi kuitenkin, kun kerran pysähtyi.

Luoksetulo (10): Tää oli aika hyvä. Tuli ripeästi loppuun saakka ja ilmeisesti paikka ja sivulletulo oli myös ok.

Ruutu (10): Rikoin Vipan ruudun ihan atomeiksi koetta edeltävällä viikolla, ja olin ihan varma, että tästä tulee nolla kokeessa. Vaan tulikin nolla, jossa ykkönen edessä :)

Kierto (10): Mun mielestä Vipa jäi vähän kauas ja vinoon mun eteen, mutta tuomarille vinous ei ehkä kunnolla näkynyt :) Muuten ihan ok liike.

Istuminen (0): Ei istunut :((

------

Nouto (8): Tuomarin mukaan Vipa vähän saalisti kapulaa. Ja tässä tuli vähän ääntäkin eteentulossa ja luovutuksessa.

Kaukot (9): Avon kaukot on Vipalle nyt tosi vaikeat. Olen kouluttanut sitä niin, että huonoista/vääristä vaihdoista ei saa palkkaa. Ja nyt kun samat vaihdot tehdään kaksi kertaa, niin Vipa selvästi tulee epävarmaksi. Treeneissäkään ei yleensä onnistu kokonainen liike, joten Vipa teki kuitenkin tässä ihan parhaansa. Mielentila oli selvästi tosi huono, mikä näkyi pienenä kitinänä.  Teki kuitenkin teknisesti suht hyvät vaihdot. Piste lähti äänestä.

Hyppy (10): Tässä ei mitää ihmeellistä.

Seuruu (9): Seuruun kanssa ollaan tuskailtu ja tapeltu kesästä asti. Ja välillä tuntui siltä, että siitä ei tule yhtään mitään. Pari viikkoa ennen koetta Vipa kuitenkin selvästi hiffasi jotain. Se alkoi tarjoamaan itse paikkaa taaemmaksi, jos ei tullut palkkaa ja lopulta se alkoi pysymään siellä ihan alusta loppuun.

Kokeessa seuruu tuntui todella hyvältä! Paikka oli hyvä, se oli suora, keskittynyt ja teki hyvät käännökset. Alussa (?) tuli kuitenkin vähän ääntä ja peruutuksessa myös. Siitä lähti piste.

Kokonaisvaikutus (8): Ääni :/

Yhteensä 273 pistettä eli AVO1 ja kolmas sija.

Vipa on kyllä kehittynyt aika paljonkin tuon edellisen kokeen jälkeen, mutta samat liikkeet on edelleen niitä heikoimpia lenkkejä. Jäävät ei edelleenkään meinaa onnistua ja noudon kanssa on aika paljon vaikeuksia. Ja myös kaukot. Lisäksi meille on uudeksi ongelmaksi tullut ääni :D

Tuo ääniongelma on varmaan eniten vaan sitä, että mä oon ite niin hätäinen tyyppi, että treeneissä aloitan helposti tekemään liikkeitä ihan liian nopeasti. Usein on varmaan vielä joku nakki kädessä, jonka Vipa saa ja sitten heti mennään. Eli ei tule juurikaan treenattua sitä, että joskus pitäisi ihan vaan odottaa sivulla tekemättä mitään. Ja tätä Vipa ihan ehdottomasti tarvitsisi.

Lisäksi olen huomannut, että kun treenimäärää ja säännöllisyyttä on kasvatettu, niin viretila treeni treeniltä nousee korkeammaksi. Tähän asti Vipa on ollut luonnostaan aika mukavan matalassa vireessä, mutta silti ollut erittäin aktiivinen ja motivotunut tekemään hommia. Mutta nyt tämä on selvästi muuttumassa ja aletaan liikkua sen hyvän vireen ja ylivireen välimaastossa.

Vipalle tokosta AVO1

Uskaltauduttiin Vipan kanssa vihdoinkin Avo-kehään, vaikka tiesinkin, että tuo kakara on vielä aika keskeneräinen :D Viimehetken paniikkihinkkauksella saatiin muutamia oleellisia juttuja kasaankin, kuten jonkinlainen nouto ja liikkeestä seisomisen loppuosa. Mutta ihan kaikkeen ei viimehetken paniikkitreenitkään auttaneet, joten nollattiin liikkeestä istuminen ja kaukot. Näissä on ollut ongelmaa treeneissäkin, kun ollaan tehty kokeenomaisena liikkeenä. Tästä huolimatta saatiin kokeesta kuitenkin vielä ykköstulos ja sen myötä osallistumisoikeus voittajaluokkaan.

Luokkavoitto irtosi ykköstuloksella :)

Voittajaluokan liikkeet on kyllä vielä niin alkutekijöissään, että sinne ei olla menossa vielä pitkiin, pitkiin aikoihin. Tunnaria ollaan alettu opetella vasta tällä viikolla ja samoin kaukoja. Koska kisakokemusta me ehdottomasti tarvitaan, niin käydään varmaan talven aikana keräämässä se TK2 ja treenaillaan samalla hissukseen voittajan liikkeitä. Loppuvuodesta näyttää olevan tokon rotumestikset. Sinne voisi ehkä lähteä hakemaan kisakokemusta vielä avoluokasta.

Ihan hyvin Vipa kompensoi parit nollat :D

Hutin ja Vipan kuvat pentutreffeiltä

Myös Hutista ja Vipasta otettiin pentuetreffeillä monta upeaa kuvaa. Kiitos taitavalle kuvaajalle!!

Huti

 

Vipa

Kisauran korkkaus

Käytiin Lauantaina Vipan kanssa ihka ekassa tokokokeessa Pieksämäellä. Tuomarina oli Riikka Pulliainen ja alokkaassa starttasi yhteensä 11 koirakkoa. Vipan vuoro oli vikana :)

Sylikoira :)

Muutama päivä ennen koetta aloin kovasti katua sitä, että olin ilmoittanut Vipan koko tyhmään kokeeseen. Edellisellä viikolla tajusin nimittäin, että se osannut _yhtään mitenkään_ kapulanpitoa. Pystyi joo pitämään kapulaa suussa kun kiskoin sitä pois tai tein jotain muuta häiriötä, mutta ilman häiriötä se vaan hermostui n. 2 sekunnissa ja alkoi äännellä ja peruuttaa ja sylkeä kapulaa pois. Ja mitä enemmän treenattiin, sitä huonommaksi se meni. Ei ollut kauhean kiva fiilis mennä kokeeseen kun tietää että koira ei osaa koko liikettä millään tasolla... :P

Toinen murheenkryyni oli paikkis. Ja siinä oli monta ongelmaa. Mm. aina kun tehtiin paikkista käskytettynä, niin Vipa jumitti _joka kerta_ ekalla käskyllä eikä mennyt maahan. Päästiin tekemään useampikin paikkistreeni edeltävällä viikolla eikä se onnistunut kertaakaan. Lisäksi oli mielentilaongelmaa, jonka surauksena Vipa haisteli aina jonkin verran paikkiksessa. Sitten vielä vinous ja takapään levottomuudet.

Kaikesta huolimatta käytiin kuitenkin testaamassa miten se homma sujuu...

Paikallamakuu (10): Rivissä taisi olla viisi koiraa ja me oltiin tietty ihan viimeisiä. Ihme kyllä Vipa oli kuulolla ja meni ekalla käskyllä maahan. Haisteli vähän, mutta ei läheskään niin paljon kuin treeneissä. Tuomari ei ehkä huomannut tai ei alokasluokkalaista vielä rokottanut tuollaisesta virheestä. Muuten Vipa makasi suht nätisti. Olin aika helpottunut kun tämä oli ohi :)

Seuraaminen (10): Olen itseasiassa aika tyytyväinen Vipan seuruuseen tässä kokeessa ja yleensäkin. Nyt se oli kivasti kuulolla ja tuli hyvin mukaan vasemmalle käännökseen. Kontakti pysyi ja Vipan seuruu on nyt oikeastaan aika siistin näköistä. Ei mitään ylimääräisiä pomppuja tai härvellyksiä edes juoksussa. Vähän se on ehkä edessä, mutta niin kauan kun se ei aiheuta yhteentörmäyksiä käännöksissä, niin en ehkä jaksa siitä ihan hirveästi ressata.

Liikkeestä maahan (10): Tässäkin liikkeessä on treeneissä ollut paljon jumitusongelmaa. Melkein aina kun tehtiin käskytettynä, niin Vipan ilme ei värähtänytkään ekalla käskyllä. Niinpä olen todella tyytyväinen siihen, että edes teki koko maahanmenon. En ole ihan tyytyväinen sen maahanmenotekniikaan, mutta riittäköön se nyt tässä vaiheessa.

Luoksetulo (9): Tässäkin liikkeesä on ollut monta ongelmaa, mutta kokeessa tuli esiin onneksi vain yksi niistä. Tai oikeastaan kaksi. Meinasi nimittäin lähteä heti eteentulosta varastamaan sivulle, jolloinka jäi tosi vinoon asentoon eteen istumaan. Ja sivulletulo oli myös huono ja vajaa.

Kapulanpito (9,5): Kapula pysyi juuri ja juuri vaaditun ajan suussa, mutta vaikeaa oli. Todella vaikeaa. Vähän tuli ääntä ja koko koira oli ihan kippuralla. Ja ainakin irroituksessa liikkui vähän taaksepäin.

Kaukot (8): Tämä liike olikin ainut missä meidän maahanmenojumi tuli esiin. Ekalla maahan-käskyllä Vipa vaan peruuttaa. Onneksi meni edes toisella maahan. Muuten kaukojen tekniikka ei ollut ihan puhdas, mutta sellaista en ole Vipalle vielä opettanutkaan.

Hyppy (9): Tämä oli täysi toisinto luoksetulosta, mutta vielä pahempi. Valui suoraan melkein sivulle asti, vaikka olisi pitänyt tulla ensin eteen.

Kokonaisvaikutus (10) : En enää muista mitä tuomari tästä sanoi, paitsi että totesi, että ollaan hyvä pari yhdessä ku ollaan Vipan kanssa molemmat tuollaisia sähikäisiä :D

Tällä kertaa siis yhteensä 190p, KP, luokkavoitto, I-tulos ja osallistumisoikeus tokon SM-kisoihin. Eikai tässä voi olla muuta kuin tyytyväinen :)

[video]

Torstai 23.6.2016

Oman ryhmän treenit. Oltiin taas uimiskalla nurtsilla ja oli vähän sateinen päivä, joten oli hyvät treenit :)

Huti

Seuruu: peruutusta ja liikkeellelähtöjä
Otin Hutin vähän huonolla valmistelulla treeniin ja se kostautui heti seuruussa. Peruutuksessa tuli koko ajan jotain ääntä eikä pystynyt myöskään ottamaan yhtään askelta eteenpäin ilman, että valui taas eteen.

Kaukot: läheltä M-I ja S-I
Ihmeen hyvin teki nyt maasta istumaan nousuja kun ei olla tehty näitä nyt yhtään pitkään aikaan. Tietysti kun etäisyyttä on 1 metri, niin voisi ehkä tehdä vähän ylikin, jotta se kantaisi sinne 15 metriin, mutta hyväksyin nyt nämä, kun kriteerit periaatteessa täyttyivät. Myös S-I vaihtoa teki jonkun kerran oikein hyvin. Eikä jumittanut.

Tunnari: Kokonaisena...taas.... :/
Ekalla toistolla tuli heti omalle, nosti sen, pudotti ja alkoi sen jälkeen vasta etsimään. Toi lopulta kuitenkin sen oman. Tehtiin uudestaan ja nyt oli parempi. Osui taas ihan vahingossa ekana omalle, mutta ei lähtenyt nyt enempää tarkistamaan, vaan otti heti. Nyt kyllä alkaa tuo liikken loppu olla aika huono... Pitää kapulaa suussaan ihan miten sattuu ja tulee vinoon ja törmää ja.... :P

Luoksetulo: Käskytettynä läpijuoksuja
Vieläkin selvästi odotti stoppia, mutta tuli kuitenkin hyvällä laukalla ja hyvällä ilmeellä. Tehtiin 2 toistoa.

Vaikka Huti oli periaatteessa ihan hyvän tuntuinen, niin oikeasti kyllä annan sille aika paljon periksi... Pitäisi paljon enemmän keskittyä nyt noiihin liikkeiden väleihin, koska nytkin kun siirryttiin tunnarista luoksetuloon, niin kontaktista ei ollut mitään tietoa. Kyttäsi vaan ihan hulluna ruutua enkä saanut enää rehellistä kontaktia liikkeen alkuun.

Vipa

Seuruu
Vähän mua kyllä nyt mietityttää tuo pyllyn laahaaminen... Jääkö sen seuruu tuollaiseksi vai alkaako se kävellä, kun nameista luovutaan? Muuten Vipa oli nyt  kaikenkaikkiaan tasaisemman oloinen kuin viime treeneissä. Ei ehkä pomppinut juurikaan ja pääkin oli vakaampi. Nyt tuli kyllä mieleen, että ollaan ehkä tehty turhan paljon taas suoria pätkiä. Välillä olisi varmasti hyvä tehdä ihan käännöksiä paikallaan ja sivuaskelia ja peruutusta ja kaaria ja kaikkea. Ne auttaisi Vipaa hahmottamaan paremmin oikeaa paikkaa.

Maassa pysymistä
Maassa pysymistä tehtiin nyt namikipolla. Tästä löytyikin heti uusi haaste. Vipa unohti heti kipon, kun menin sen viereen, jolloin se otti muhun katsekontaktin. Jos ja kun teen näitä lisää, niin päästään varmaan pian käskiksi jänniin kysymyksiin... Tuleeko Vipasta kyttääjä vai osaisinko kerrankin opettaa jonkun koiran kuuntelemaan ja pitämään kontaktia muhun? :D

Eteentuloja
Tehtiin lyhyellä matkalla niin, että appari nappasi aina valjaista kiinni. Muutama hyvä ja muutama vähän huono toisto :/

Eteenmenoja
Lopuksi tehtiin pari eteenmenoa namikipolle. Nää oli ihan ok. Ehkä matkaa oli vähän turhankin paljon, kun ei edennyt ihan suoraan koko matkaa?

Maanantai 20.6.2016

PK-SMeihin ei nyt lähdetä, mutta tokon SM-kisoihin kyllä. Ollaan meidän yhdistyksen joukkueen varakoirana, joten vähän pitäis vissiin ruveta sitä tokoakin treenaamaan taas... Siispä käytiin maanantaina ottamassa vähän tuntumaa tokoon uimiksen nurtsilla :)

HUTI

Tunnari: kokonaisena liikkeenä
Tää oli ihmeen hyvä, kun ei olla sentään sataan vuoteen treenattu. Sain Hutin ihan tosi hyvään mielentilaan ennen treenin alkua ja se näkyi tunnarissakin. Huti oli rento, tarkka ja itsevarma. Palautuksessa taisi kyllä tulla vähän vinoon ja törmäsi pikkuisen, mutta muuten hyvä :)

Ruutu: eteenmenoa valmiille palkalle ja hetsattu ruutu
Sain Hutin viriteltyä tosi hyvin eteenmenoon, mutta harmillisesti lukitsi suunnan vähän vinoon. Ja vinoonhan se meni :( Juoksi kyllä ympyrän läpi, mutta sen verran reunasta, etten olisi millään saanut pysäytettyä nauhan sisäpuolelle. Uusinnalla menikin sitten suoraan, kun tiesi jo palkan paikan. Lopuksi otin vielä stoppauksen kanssa ja appari kävi viemässä lelun ruutuun ja päästin sinne. Treenattiin kerta vielä maahanmenoa kauempaa käskytettynä ja yksi sivulletuo vauhtipalkaten.

Ohjattu + merkki: merkkiä alustan kanssa, hetsaten ja sitten kapuloiden haut molemmin puolin.
Merkit oli aika huonoja... Eikä löytänyt vasenta kapulaa millään. Yritin korjatakin monta kertaa, mutta ei oikein meinannut onnistua. Oikea taisi onneksi onnistua ihan ekalla.

VIPA

Seuruu
Sain tätä vähän videollekin ja videon perusteella voin todeta, että muuten ihan hienoa seuruuta, mutta Vipa ei kyl juuri osaa kävellä seuratessa :D Ja mun käsi on todella helposti liian edessä. Ja kun musta tuntuu, että se häviää jonnekin mun selän taakse ja poikittaa ihan hurjasti oikealle, niin oikeasti se pitää vaan tosi hienosti vähän pyllyä oikealla. Eli silloin kun se tuntuu olevan liian takana, niin sillloin se on juuri hyvä :)

Ruutu
Laitettiin nyt sitten se alusta sinne ruutuun. Ihan hyviä alustellemenoja se teki vaikkei sillä selvästikään ole vielä mitään käsitystä koko asiasta :D Heitin sille palloa palkaksi, mikä on myöskin sen verran uusi juttu että ei oikein osaa vielä "haluta" sitä palloa. Mut eiköhän se siitä muotoudu :)

Eteentulot
Nää oli vähän huonoja enimmäkseen. Mulla on nyt vähän oma taktiikka hakusessa enkä meinaa saada ohjattua sitä perhanan pyllyä maahan riittävän hyvin. Lisää treeniä, lisää treeniä...

Eteenmeno
Loppuun tehtiin vielä parit eteenmenot namikipolle. Näyttää ihan lupaavalta :)

Vipan hakutreenit

Vipa pääsi ihan ekaa kertaa hakumetsään jo joskus lopputalvesta, kun oli vielä luntakin. Mutta parin treenin jälkeen homma jätettiin hautumaan ja odottamaan kesää. Mutta nyt olisi aika aloittaa Vipan hakutreenit ihan toden teolla. Tällä viikolla Vipa onkin päässyt heti kaksiin treeneihin kun Huti on huilannut kokeen alla.

Vipa ei vielä ihan oo tajunnut, että mitä siellä metsässä oikein on tarkoitus tehdä, mutta selvästi jotain hirveän kivaa ja Vipalla on ihan hirvee kiire koko ajan jonnekin :D Tuskin tietää itsekään että minne. Meno oli toisinaan niin  määrätietoisen näköistä, että erehdyin luulemaan, että sillä oli joku visio siitä, mihin se on menossa. Nyt olen jo oppinut, että ei sillä ole. Se vaan menee määrätietoisesti jonnekin :D

Niinpä Vipa kulkee metsässä ainoastaan pitkässä liinassa ja sitä ei päästetä irti ollenkaan. Missään vaiheessa. Koskaan. No ehkä joskus. Sitten kun se oikeasti tietää minne se on menossa. Siihen voi mennä muutama treeni.....kesä....? :D No ei kai sentään :) Hyvä hakukoira siitä varmasti tulee. Mutta tuo liina on osoittautunut kyllä hyväksi. Toisaalta Vipaa myös voi pitää hihnassa, koska se ei tule epävarmaksi eikä ala seurata mun ohjausta, vaikka kuinka estän sen etenemistä ja ohjailen sen menoa. Se menee iloisesti aina vaan sinne minne se pääsee eikä uhraa mulle ajatustakaan.

Maalimieskäytöstäkin voisi pikkuhiljaa ruveta miettimään, vaikka Vipa ei itseasiassa ole edes kovin paha pussailija. Se vetää vähän rinkiä maalimiehen ympärillä kunnes saa ruokaa ja sitten se on oikeastaan menossa jo etsimään seuraavaa tyyppiä. Ja maahankin se rauhoittuu nätisti heti jos sitä vähän purkilla/namilla ohjaa. Mutta ei juurikaan pussaile <3

Vipan eka kennelleiri

Eli kennelleiri vm 2016. Kivaa oli taas kerran! :)

Vipa pääsi leirillä aksaamaan ja tokoilemaan ja uskokaa tai älkää, myöskin rallytokoilemaan! :D Kyllä vaan, ja heti mentiin kisoihin vaikkei olla koskaan edes reenattu. Ja Vipa sijoittui hienosti Kelmi-Nallikallion rally-tokomestaruuskisan kolmanneksi, vaikka oli koko kisan nuorin ja vielä alaikäinenkin. Voitto ja täydet pisteet jäi yhden -10 h... eiku... ov:n päähän. Jossakin hemmetin kyltillä olis kuulemma pitänyt pysähtyä enkä sitten muistanut sellaista. Mutta Vipa oli pätevä. Siltä sujui hienosti pujottelut ja käännökset ja eteen ja sivullesiirtymiset. No okei, kyseessä oli nakkiluokka, joten Vipa vaan kulki mukana ja söi nappuloita eikä varmaan tajunnut ollenkaan olevansa missään rally-tokossa :D  Mutta paljon paremmin se silti handlasi sen kuin Huti, joka oli jaetulla sijalla seitsemän. Huti ois kyllä saattanut toimia paremmin, jos en olisi yrittänyt syöttää sille koko ajan niitä nappuloita...

Päästiin me sentään tekemään oikeaakin tokoa, jota koutsasi Lotta. Katottiin vähän Vipan seuraamista, kosketusalustaa ja pohdittiin luoksarin stoppeja.

Seuraaminen on nyt ehkä ihan hyvällä mallilla. Lotan mielestä ihan turhaan imutan sitä kun seuraa kerran hyvin ilmankin. Pomppiminen on ehkä suurin ongelma tällä hetkellä ja siihen pitää kiinnittää huomiota. Palkka pitää tulla alas ja mun pitää muistaa kävellä reippaasti, että ei pysty pomppimaan niin paljoa. Ja seuruuta voisi tehdä paljon mutkitellen, jolloin pomppiminen myös vaikeutuu.

Kosketusalustaa katsottiin myös. Lotan mielestä se näytti hyvältä ja jopa ihan ruutuvalmiilta. Nyt vaan kun lähden tekemään sitä, niin ajatus pitäisi olla siinä, että palkka tulee alustalle ja koiralle pitää luoda ajatusta myös siitä pysähtymisestä ja paikalle jäämisestä.

Ite oon miettinyt että pitäisi jo alkaa tehdä kaikenmaailman stoppeja ja muita juttuja myöskin jo, mutta en oo halunnut kuitenkaan vielä aloittaa niitä. Ja Lotalta sain onneksi vahvistusta tälle ajatkselle. Vipa on vielä tosi nuori ja kroppassa ei ole vielä sellaista voimaa eikä kehonhallintaa mitä nuo stopit vaatisivat, joten parempi antaa pennun vielä kasvaa ja aloittaa siitä paikalla pysymisestä ensin. Ja lisäksi mun pitäisi tehdä paljon enemmän erilaisia kropanhallintatemppuja kuten peruutusta ja kaukoja ja pyörityksiä yms.

Sitten me vielä aksattiinkin. Tehtiin ensin erilaisia leluharjoituksia ilman esteitä ja lopuksi vielä esteen tarjoamista. Vipalta onnistui hyvin kuolleelle lelulle lähteminen, lelun nappaaminen matkalta ja ohjauskäteen tulemiset. Selvästi vaikeinta oli hidastaminen ja kääntyminen täydestä vauhdista. Kaikki toistot meni enemmän tai vähemmän pitkiksi. Niitä siis pitäisi erityisesti treenata. Esteen tarjominen sujui myös ihan ok siihen nähden että meidän penturyhmä oli sunnuntain viimeinen ryhmä ja Vipa alkoi olla varmasti jo aika väsynyt sekä henkisesti että fyysisesti. Mutta saatiin me siihen vähän ajatusta. Esteen tarjoamista pitäisi myöskin tehdä enemmän vielä kotona.

 

Kuvista kiitos Tiinalle!!

Kuvat (c) Tiina Jaakkola

Lähimieskälli

Ajattelin että tuohon edelliseen hakutreeniin pitää saada vähän korjaussarjaa kun Huti heittäytyi silloin aivan ohjattavaksi, mutta eilen mulla olikin taas ihan eri koira treeneissä. Huti lähti tosi hyvällä asenteella jokaiselle pistolle ja etsi hyvin maalimiehet. Ei mitään ongelmaa sen suhteen. Ilmaisut sen sijaan oli nyt vähän huonot. Haukkui kyllä ja hyvällä asenteellakin, mutta vilkuili aika paljon mua taas :/

Hutin on aina vaikeampi haukkua mitä lähempänä itse olen maalimiestä. Niinpä tehtiinkin Hutille hyvä lähimaalimies källi. Jätin sen kolmannella löydöllä maalimiehelle ja palasin itse keskilinjalle ilman koiraa. Maalimies päästi koiran irti ja Huti juoksi mun luo. Vaikka tuli kovaa, niin reagoi hienosti matkalla olevaan maalimieheen, joka oli n. 10 m päässä keskilinjasta. Huti oli vähän ihmeissään tästä ja haukkui aluksi kohti mua. Rupesi kyllä itse tarjoamaan haukkua oikeaan suuntaan kun vai  seisoin paikoillani ja odotin. Tää oli Hutille kaikinpuolin tosi hyvä harjoitus. Pitää muistaa tehdä toistekin!

Haun jälkeen Vipa pääsi vielä tottistelemaan. Tehtiin seuruuta, eteentuloja ja noutoja. Vipa oli oikein pätevä. Erityisesti noutoihin oon nyt aika tyytyväinen. Vipalla alkaa olla hyvä ajatus nyt kapulan palautuksesta ja nostot on sen myötä tulleet nätimmiksi.

Josko me kuitenkin vähän treenattais...?

Mulla on ollut oma treenimotivaatio vähän hukassa viime aikoina. Muutama viikko meni niin, että en treenannut yhtään mitään yhdenkään koiran kanssa, paitsi hakutreeneissä käytiin kerran viikossa. Mutta nyt on ollut pakko vähän ryhdistäytyä, koska oon ilmottanu Hutin hakukokeeseen parin viikon päähän.

Hutin haku ei vaikuta edelleenkään erityisen hyvältä. Ollaan painittu kaikenlaisten ihmeellisten ongelmien kanssa koko kevät ja ne eivät tunnu loppuvan ollenkaan. Muuttavat vain muotoaan. Mm. Ilmaisut on olleet alkukaudesta epävarmoja ja pistoille lähtemisessä on ilmennyt taas sitä tyhmää jumitusta. Viimeisimpänä erikoisuutena Huti on keksinyt valeilmaisut! :O Mahtavaa! Nyt ei oo ihan hirveen luottavainen olo sen kokeen suhteen... Eilen sitten tehtiin yksi täsmätreeni tähän valeilmaisuongelmaan liittyen, mutta Huti suoriutui siitä oikein hyvin eikä mennyt halpaan. Niinpä kehitin meille sitten ihan uuden ongelman tähän kokeen alle... Alkoi nimittäin ottaa vähän päähän Hutin surkea pistotyöskentely niin että rupesin taas vähän ohjaamaan sitä... No Huti oli sitten sitä mieltä, että ohjaa sinä sitten perkele! Sen jälkeen sainkin ohjata sitä piston joka kulmassa liikkumaan eteenpäin :O Että näin... Luulen, että Huti olisi parempi hakukoira, jos en treenaisi sitä ollenkaan, kun saan sen näköjään treeni treeniltä huonommaksi :D Vähän nyt kyllä jännittää että kuinkahan meidän käy siellä kokeessa...

Esineitä ollaan treenattu hyvin vähän, mutta ne muutamat treenit mitä ollaan tehty, on menneet ihan huikean hyvin! Hutilla on ihan sairaan hyvä asenne etsintään ja se on vihdoinkin oppinut liikkumaan tehokkaasti alueella itsenäisesti eikä jää enää kiertämään samoja rundeja. En edes tiedä miten tähän on päästy, mutta en uskalla tätä kovin paljon treenta etten mee taas pilaamaan hyvää esineruutua :D

Tottista ollaan treenattu viime päivinä varmaan eniten. Sitä ollan hinkattu kotona ihan vaan omassa pihassa ja välillä kentälläkin. Hutin seuruu on tullut jotenkin ihan kammottavaksi. Se edistää ihan kauheasti ja menee heti ekan askeleen jälkeen johonkin hirveään kyyläyskuplaansa eikä oo yhtään skarppina. Tämän seurauksena jää kaikista käännöksistä ja on ihan kauhea. Yritin suht sinnikkäästi hinkata seuruupaikkaa taaemmaksi, mutta tuntui ettei se oikein ottanut toimiakseen. Hyväksyin sitten sen kamalan paikan ja kontaktin (lue:ei kontaktia) ja keskityin siihen että olisi skarppina edes käännöksissä. Sitä sain edes vähän menemään läpi ja hommassa on ehkä edes vähän toivoa. Jääviä, luoksetuloja ja esteitä ollaan tehty myös eikä niissä nyt ainakaan tunnu olevan mitään suurta ongelmaa. Eteenmenoa ei olla nyt tuon kyttäämisen takia tehty ollenkaan paitsi viime treeneissä. Huti juoksi hienosti 10 m ja pysähtyi :D On vissiin menny tokon eteenmeno hyvin jakeluun ;) Pitääpä vissiin ehtiä treenata tuotakin ennen koetta vielä. Ja sitä maahan-käskytystä kans. Jaaaa paikkista. Sitäpä ei olla otettu myöskään yhtään kertaa... No mutta kahessa viikossahan ehtii  vielä vaikka ja mitä :D

Vipan kanssa ei oo mitään maastojuttuja tehty vielä ollenkaan. Ihan alkukeväästä se pääsi pariin hakutreeniin ja tehtiin vähän esineisiin reagointia, mutta sitten ne jäivät hautumaan. Mutta tottista ollaan nyt vähän ruvettu tekemään. Vielä se ei oikein mitään osaa eikä toki tarvitsekaan osata. Vipan kanssa on ihan hirmu kiva tehdä. Se on luonnostaan tosi aktiivinen ja kontaktinhaluinen. Tuntuu välillä jopa siltä että laiminlyön sen leikin ja seuruun rakentamista kun se tekee joka tapauksessa aina innokkaasti hommia. Ja treenit venyy helposti vähän liian pitkiksi ja teen kaikkea suunnittelematta kun tyyppi vaan jatkais ja jatkais eikä se lopeta vaikka ite välillä keskityn höpisemään treenikaverille :/ Mutta ehkä siitä tulee vielä ihan hyvä silti :)

Tiistai 19.4.2016

SM-treenit Pojanluomalla


Ruutu
- Ruudun loppuosaa toistettuna muutaman kerran
- Maahanmeno on heikoin lenkki, joten siitä voisi palkata (appari?)

Ekan toiston jälkeen Huti yritti tarjota suoraan maahanmenoa. Ymmärsi kuitenkin nopeasti, että se ei ole kannattavaa. Tein sitten ihan läheltä muutamia ruutuun käskytyksiä ja maahanmenoja ja palkkailin itse lihapullalla maahanmenoista. Vähän kyllä vesittyi treenin idea kun piti ottaa ruudun loppua nimenomaan kokonaisena liikkeenä monta kertaa :D Mutta tuo maahanmeno vaatisi kyllä erikseen vahvistamista ja palkkaamista. En oo sitä oikein koskaan Hutille edes kunnolla opettanut ja harvoin se saa siitä palkkaakaan. Ei mikään ihmekään, että se on vähän huono ;)

Seuraamista
- Peruutusta
Peruutus on aina vaan huonoa. Koitin sitten ottaa namin käteen ja pitää kättä Hutin toisella puolella, niin johan alkoi peruutus sujua! Namiavulla Huti peruutti juuri niin kuin se alunperin on osannutkin. Ehkä teen sitä nyt noin x-aikaa ja katson sitten miten helposti tuosta namikädestä pääsee eroon.

Ohjattu
- Sekä merkkiä että kapulanhakuja
- Voisi testata samaa asetelmaa kuin kokeessakin oli
Merkit oli nyt kohtuullisen hyviä, vaikka oli tietty kaikenmaailman avut käytössä (alusta ja leluhetsaus) mutta silti. Eikä mennyt nyt ollenkaan siihen koehalpaan vaikka, ruutua oli vielä treenattukin ensin. Ekalla kerralla yritti kylläkin keskikapulalle kun lähti niin jyrkällä linjalla. Muuten kapulanhaut oli nyt tosi hyviä.

Tunnari
- Liikkuroituna, kokonaisena
- Palkka vauhdita jos on hyvä
Tää oli ihan todella hyvä. Nappasi oman heti kun löysi sen ja ote oli hyvä. Palkkasin vauhdista :)

Huti oli kaiken kaikkiaan tosi kivan tuntuinen tänään treeneissä. Hutin kanssa on nykyään huippukivaa tokoilla <3 :)


Vipakin pääsi treenaamaan. Tehtiin ensin parit kapulannostot, mitkä sujui hyvin. Sitten vähän sivua ja seuruuta. Tässä rupesikin tulemaan vähän ääntä... Turhaumakynnys oli aika matala ja jos palkka ei tullut ihan heti, niin Vipa alkoi vähän piipittää. Siirryttiin sitten seuraavaan tehtävään eli merkinkiertoon. Tehtiin aika läheltä ja palkkasin lelulla. Teki oikein hyviä kiertoija. Viimeisellä kerralla kylläkin koko tötterö kaatui :/ Loppuun vielä muutamat namikipolle lähetykset n. 10 m matkalla.

Tiistai 12.4.2016

SM-treenien korkkaus Törnävän kentällä.

Tunnari

- Normia pitempi matka, muuten kokeenomainen
- Palkkaa vauhdista, jos tulee hyvin
Taas kerran oikein hyvä tunnari. Nyt voisi jos sanoa, että työsekentely kapuloilla on varmaa. Eteenpäin ollaan siis menty huimasti! :) Ja pääsin palkkaamaan vauhdista ;)

Luoksetulo

- Käskytettynä

- Appari palkkaa stopista
Eka stoppi oli huonohko. Toka vähän parempi.

Kiertonouto
- Ekana läheltä ja sitten yksi lähetys kauempaa
Tehtiin yksi toisto kauempaa ja se onnistui hyvin. Pitää kokeessakin muistutella kiertoa läheltä ennen kun mennään kehään. Ehkä se ei sitten stoppaa siellä.

Eteenmeno

- Lähetyksiä näkyvälle palkalle ihan lyhyellä matkalla

Luulin että palkka-alusta olisi ollut hyvin näkyvillä, mutta eipä ollutkaan. Huti ei vaan kertakaikkiaan nähnyt sitä. Juoksi vähän ohi. Loppuun saatiin onnistumisiakin onneksi. Tehtiin aika monta toistoa.

VIPA

Vipa treenaa vasta ensi vuoden SMiä varten, mutta aika pätevästi jo sujuu ainakin häiriössä treenaaminen :D Nyt kun oikein mietin, niin eihän me olla Vipan kanssa juurikaan missään ryhmätreeneissä vielä edes käyty. Omissa treeneissä mulla on ollut yleensä Huti ja Käpy ja Vipa on tehnyt vain, jos treenien lopussa muut on jo lopettaneet.

Tiistaina sitten treenattiin Törnävän kentällä melkoisissa häiriöissä. Kentän laidat oli tupaten täynnä frisbeegolfaajia ja medän ryhmässä 8 koiranohjaajaa ja jatkuvasti kolme koiraa kentällä. Lisäksi vielä kaikki kentän poikki kävelevät ohikulkijat koirineen ja lastenvaunuineen. Ja mun pikku 5,5 kk Vipani keksittyi kaiken tämän häiriön keskellä vain minuun ja vain meidän treeniin. Ihan uskomaton pieni kakara! <3

Vipan leikkiminen on taas kehittynyt seuraavalle levelille. Se vaihtaa hyvin lelusta toiseen ja namista leluun ja lelusta namiin. Pystyy leikkimään hyvin myös alun jälkeen ja ihan lopuksikin. Tehtiin vähän perusasentoa ja seuraamista, maahanmenoja ja luoksetuloja ja sitten vielä vähän lähetyksiä ruokakipolle. Kaikki sujui hienosti :)

Perjantai 8.4.2016

Käytiin Heidin kanssa tekemässä lyhyesti tokoa ja sen jälkeen vielä esineitä.

Seuruu
- peruuttelua ja vähän kaikkea
Nää meni jotenkin. Ei voi muistaa enää :D

Eteenmeno
- yksi testieteenmeno piirrettyyn ympyrään
Mun ympyrä oli ehkä vähän pienempi kuin pitäisi. Ja Huti tuntui taas siltä ettei se ota mitään kunnollista kiintopistettä ja lähtee varmasti tosi vinoon. Loppupaikka oli kuitenkin hyvinkin keskellä ympyrää. Takajalat vaan ulkona, kun pysäytin kiian myöhään. Uusinnalla olikin sitten palkka valmiina enkä enää stopannut. Uusinnalla meni ehkä vähän enemmän vinoon, mutta oikean kokoisella ympyrällä olisi kyllä ollut sisällä.

Merkinkierto
- tarjoamalla läheltä...
Ekalla kerralla tarjosi taas merkkiä :/ sain kyllä purettua tämän, mutta kun pitäisi onnistua ekalla....


---
Esineruutu
Esineruutu onnistui ihan superisti! Hutilla on nyt selvästi hyvä fokus esineisiin eikä se jää enää niin helposti pyörimään samoja jälkiä pitkin vaan etsii tehokkaasti.

Meillä oli sellainen kahden kaistaleen levyinen ruutu ja Hutilla oli kaksi esinettä jossain. Toinen takana ja toinen edessä. Huti nosti ensin takaesineen ja uudella lähetyksellä sai hajun edempänä olevasta esineestä mua kohti tullessaan. Hieno Huti <3 Toivottavasti en onnistu nyt sössimään tätä taas :D

Maanantai 4.4.2016

Tehoryhmän maanantaitreenit

Seuruu
- Peruutusta
Tätä tehtiin aika paljon. Oli vähän huono ja vähän hyvä... :/

Tunnari
- Kokonaisena liikkeenä ja käskytettynä
Tunnari olinyt aika hyvä. Palautti hyvällä laukalla ja oli rennon näköinen. Sivulle siirtymiseen vaan tuli pieni "hau"! :$ Mutta pystyin ottamaan kerrankin tän ihan loppuun asti enkä palkannut, vaikka tuli iloisesti ja laukalla takas! Hyvä minä! :D

Kierto
- ensin läheltä ja sitten oikealta matkalta
Meinasi jo lähelläkin tarjota merkkiä. Kun sain sen purettua pois, niin sitten pystyi kiertämään myös kaukaa ihan ongelmitta.

Eteenmeno
- Ensin läheltä ja sitten kauempaa.
Nää oli nyt tosi huonoja. Ajatus hukassa sekä mulla että koiralla :(


Vipakin treenasi jotain tyhmää...

Sunnuntai 27.3.2016

HUTI

Kiertohyppynouto
- Merkin kiertoa
- Auta kehulla, kun kiertää, ettei pysähtyisi
Selvästi mietti pysähtymistä, mutta pysyi liikkeessä koko kierron ajan. Otettiin uusiksi vielä 2 kertaa ilman apukehuja, jolloin ei myöskään pysähtynyt.

Tunnari
- Kokonaisena
Tämä oli sen verran kelvollinen että ei uusittu. Tuli laukalla takaisin, joten automaattisesti palkkasin jo matkalla, vaikka nää piti nyt ottaa kaikki eteen asti... :D

Ruutu
- Lähetä hetsaten ruutuun ja tee loppua käskytettynä
- Appari sanoo, jos varastaa -> palautus ruutuun
Ei menny ihan niiku piti tämä treeni... Eka yritys oli ihan ok ja Hutihan tuli sieltä lujaa omia aikojaan, niin kuin viimeaikoina on ollut tapana. Vein sen takaisin ruutuun ja palkkasin vauhdista kun tuli vasta käskyllä (oli kuulemma nykinyt kuitenkin...). Sitten uusi lähetys ruutuun ja pysäytyksestä Huti menikin suoraan maahan. Korjaus ja uusi yritys ja taas sama juttu. Sitten jäätiinkin hinkkaamaan sitä ja lopulta olin juoksuttanut koiraa jo niin paljon, että ei voitu treenata enää sitä alkuperäistä ongelmaa ollenkaan :/

Eteenmeno
- Ruokalikipolle lähteyksiä kuten ennnenkin
Loppuun vielä muutama näitä. Meni enimmäkseen hyvin. Vika toisto oli erityisen hyvä, koska Huti eteni suht päättäväisesti melkein seinään asti ja kohtuullisen suoraan mutta kääntyi mua kohti juuri ennen palkkaa. Ei siis ollut varmaan pystynyt lukitsemaan palkkaa lähetyspaikalta, kun ei kerran löytänyt sitä. Päättelen tästä että tämä oli aito tyhjyyteen lähetys :D

(Saatiin muuten koepaikka Poriin 17.4. Jee! :)

VIPA

Vipa treenasi vähän noutoja ja tutustui ekaa kertaa elämässään tokohyppyyn.

Noudot oli nyt muuten todella hyviä, mutta Vipa ei oikein hoksaa irroittaa kapulasta ja vaihtaa sitä leluun. Siinä sitten palkkaillessa ja leikkiessä irtosi taas yksi hammas. Luulin että ne maitohampaat olis loppunu jo, mutta ei näköjään vieläkään. Ja näköjään ne ei irtoa muulloin kuin treeneissä, koska niitä on lähtentyt nyt viimeisen kuukauden aikana irti lähes joka treenikerralla. No ehkä ne kohta loppuu.

Hyppyä tehtiin niin, että Vipa sai juosta mun ja apparin välillä hypyn yli, jossa ei ollut rimaa ollenkaan. Sai aina namin joka ylityksen jälkeen.

Keskiviikko 23.3.2016

Tänään oli taas pitkästäaikaa arvontapäivä <3

Arvottiin neljä liikettä:

Kiertonouto (M): Tää oli ihan täysi toisinto kokeesta paitsi että nyt tajusin käyttää heti ekana oikeaa luoksetulokäskyä, jolla sain Hutin myös tulemaan luokse. Pysähtyi siis oma-aloitteisesti merkille. Ei siis ollut mikään koetilanteesta johtuva satunnainen virhe vaan ihan oikea ongelma joka pitää nyt työstää pois. Oli hyvä että tuli esiin!

Ruutu: Tämäkin oli ihan samanalainen suoritus kuin kokeessa :D Eteenmeno onnistui taas yllättävänkin hyvin ja juoksi hyvin ruutuun. Ja TAAS VARASTI SIVULLE :( Tämä täytyy nyt otta myöskin treeniin.

Tunnari: Tunnari sujui onneksi paremmin kuin kokeessa. Teki ihan ok tunnarin. Vähän varovainen, mutta kelvollinen.

Zeta (M-S-I): Zeta oli todella hyvä! Kaikki asennot oikein ja seuruu tuntui pitkästä aikaa todella hyvältä. Huti oli paljon ryhdikkäämpi eikä niin kyttäileväinen kuin yleensä. Käännöksetkin teki hyvin. Tähän oli hyvä lopettaa ja palkata :)

VIPA

Vipa ei sentään tehnyt vielä evl-liikkeitä kokeenomaisesti. Mutta treenailtiin me vähän :) Vipa teki vähän seuraamsta, noutoa, keirtoa ja eteentuloja.

Seuruuseen muutamia havaintoja:
- En saa tehdä niin pitkiä pätkiä kerralla. Vipa ei oikeasti osaa vielä niin hyvin kuin miltä se näyttää. Saan sille heti huonon mielentilan kun se joutuu liian vaikean tehtävän eteen ja yrittää silti. Ja paikka ei ole vielä mikään varma, niin nyt se saa elää liikaa kun pätkät on pitkiä eikä ole apuja. Malttia siis ohjaajalle :)
- Palkkauksen kanssa pitää olla tarkkana ettei palkka tule siitä että koskee mua. Vipa on niin yritteliäs että alkaa varmasti painaa, jos saa palkkaa koskemisesta. Ja sitähän me ei haluta :)

Noudoissa alkaa olla jo ihan hyvää ajatusta. Tarttuu mielellään kapulaan ja on oivaltanut että siitä saa palkkaa tai kapulakin voi olla palkka :D

Kierrot sujui nyt ihan huikean hyvin. Vipa lähti hyvin kiertämään jo aika pienilläkin avuilla. Eikä nyt kaatanut tötteröäkään kertaakaan, vaikka oli meillä kyllä ne aputolpatkin vielä.

Loppuun vielä muutamat eteentulot apujen kanssa. Niihin pitää nyt ruveta keksimään keinoja millä saisin apuja häivytettyä.