Maanantaina pidettiin avoimet koetreenit Laidunalueen hiekkakentällä. Mun piti tehdä Hutin kanssa muutama liikekin, mutta koetreenit kutistuivat meidän osalta sitten pelkkiin paikkiksiin, koska onnistuin rikkomaan Hutin jo ennen meidän omaa vuoroa :( Palkkasin sitä lelulla luoksetulosta ennen kehäänmenoa ja Huti lensi ikävän näköisesti selälleen lelua napatessaan. Tällin jälkeen se liikkui sen verran kankeasti, etten uskaltanut tehdä mitään liikkeitä :( Paikallaolot kuitenkin tehtiin sillä Huti kyllä vetristyi hieman kun kävelytin sitä tovin.
Paikallamakuu: Meinasi mennä maahan naapurin käskyllä, muuten ok.
Istuminen: Muuten hyvä, mutta kun vieruskaveri oli mennyt maahan ja sen ohjaaja käskytti "istu", niin Huti veti maihin :( Käskin sen ylös ja palkkasin kun palasin. Tuota pitäisi ehkä vähän treenata...
14. syyskuuta 2013
8. syyskuuta 2013
Hakutreeniajatuksia
Aiemmin en ole tänne kirjoitellut hakutreeneistä, mutta nyt päätin ottaa nekin mukaan tähän blogiin. Tänään oltiin treenaamassa Pirjon ryhmän kanssa pehmisparkin takana.
Olin suunnitellut hyvin samanlaisen treenin kuin viime kerrallakin, lisäsin vaan yhden tyhjän joukkoon. Treenin aiheena oli yliheitot. Olen ajatellut opettaa Hutille kaksi eri käskyä ja toimintamallia pistoilta pois tulemiseen. "Tähän"-käskyllä sen pitää jarruttaa ja pysähtyä sivulle ja vasta "ukko"-käskyllä saa jatkaa matkaa. Sen sijaan, jos sanon "saa mennä", niin Huti saa juosta keskilinjan yli jarruttamatta ja lähteä seuraavalle pistolle.
Viime treeneissä tuo uusi "saa mennä"-ajatus toimi todella hyvin, mutta ei tänään. Heti ensimmäisellä pistolla vastassa oli kauhea pusikko, jonka takia ilmeisesti Huti kääntyi ympäri mun eteen haukun kera ja jäi ihmettelemään siihen. En heti hoksannut, että se pusikko oli Hutille niin vaikea, vaan otettiin uudestaan ja vielä uudestaan. Huti alkoi löytää kyllä reittejä pusikon kiertämiseen, mutta samalla se hukkasi suunnan niin totaalisesti, että ei osannut enää mennä syvälle. Lopulta otettiin maalimieheltä ääniapu ja sillä saatiin heti aikaan onnistuminen.
Seuraavalla pistolla en enää uskaltanut ottaa yliheittoa, vaikka maasto olikin huomattavasti helpompaa. Pysäytin koiran ja lähetin uudestaan. Tässä tulikin sitten esille meidän toinen heikko kohta: maaston muutokset. Maalimies oli piilossa hakkuuaukean puolella, jonne Huti ei suoraan uponnut vaan jäi sahaamaan metsänlaitaa pitikin. Lopulta taisi käydä etukulmasta etsimässä menojäljen ja löysi sillä maalimiehen. Tämän jälkeen tehtiin suunnitelman muutos ja muutettiin tyhjä pisto suoraksi löydäksi. Sille pistolle tein myös yliheiton joka onnistui hyvin.
Jatkossa treenin aiheena on aina vaan ne yliheitot. Niitä pitää treenta paljon, jotta kaikki epävarmuus poistuisi lähetyksistä. Mun pitää aina huolehtia siitä, että lähetyspaikassa on jonkunlainen väylä mihin Huti pystyy menenmään. Jos ei ole, niin ei yliheittoa, vaan tavallinen lähetys apujen kera. Ja niitä apuja pitää käyttää aina kun on pienikin todennäköisyys epäonnistumiselle. Erikseen pitää treenata nuo "seinämien läpi" menot ja maastonmuutokset ja niissä pitää auttaa koiraa. Ne eivät nyt kuitenkaan ole tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä, sillä seuraavassa kokeessa sellaisia tuskin tulee. Nyt on tärkeämpää saada aikaan sujuvat yliheitot.
Olin suunnitellut hyvin samanlaisen treenin kuin viime kerrallakin, lisäsin vaan yhden tyhjän joukkoon. Treenin aiheena oli yliheitot. Olen ajatellut opettaa Hutille kaksi eri käskyä ja toimintamallia pistoilta pois tulemiseen. "Tähän"-käskyllä sen pitää jarruttaa ja pysähtyä sivulle ja vasta "ukko"-käskyllä saa jatkaa matkaa. Sen sijaan, jos sanon "saa mennä", niin Huti saa juosta keskilinjan yli jarruttamatta ja lähteä seuraavalle pistolle.
Viime treeneissä tuo uusi "saa mennä"-ajatus toimi todella hyvin, mutta ei tänään. Heti ensimmäisellä pistolla vastassa oli kauhea pusikko, jonka takia ilmeisesti Huti kääntyi ympäri mun eteen haukun kera ja jäi ihmettelemään siihen. En heti hoksannut, että se pusikko oli Hutille niin vaikea, vaan otettiin uudestaan ja vielä uudestaan. Huti alkoi löytää kyllä reittejä pusikon kiertämiseen, mutta samalla se hukkasi suunnan niin totaalisesti, että ei osannut enää mennä syvälle. Lopulta otettiin maalimieheltä ääniapu ja sillä saatiin heti aikaan onnistuminen.
Seuraavalla pistolla en enää uskaltanut ottaa yliheittoa, vaikka maasto olikin huomattavasti helpompaa. Pysäytin koiran ja lähetin uudestaan. Tässä tulikin sitten esille meidän toinen heikko kohta: maaston muutokset. Maalimies oli piilossa hakkuuaukean puolella, jonne Huti ei suoraan uponnut vaan jäi sahaamaan metsänlaitaa pitikin. Lopulta taisi käydä etukulmasta etsimässä menojäljen ja löysi sillä maalimiehen. Tämän jälkeen tehtiin suunnitelman muutos ja muutettiin tyhjä pisto suoraksi löydäksi. Sille pistolle tein myös yliheiton joka onnistui hyvin.
Jatkossa treenin aiheena on aina vaan ne yliheitot. Niitä pitää treenta paljon, jotta kaikki epävarmuus poistuisi lähetyksistä. Mun pitää aina huolehtia siitä, että lähetyspaikassa on jonkunlainen väylä mihin Huti pystyy menenmään. Jos ei ole, niin ei yliheittoa, vaan tavallinen lähetys apujen kera. Ja niitä apuja pitää käyttää aina kun on pienikin todennäköisyys epäonnistumiselle. Erikseen pitää treenata nuo "seinämien läpi" menot ja maastonmuutokset ja niissä pitää auttaa koiraa. Ne eivät nyt kuitenkaan ole tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä, sillä seuraavassa kokeessa sellaisia tuskin tulee. Nyt on tärkeämpää saada aikaan sujuvat yliheitot.
6. syyskuuta 2013
Keskiviikon koetreenit (VK 36)
Treenattiin laidunalueen hiekkiksellä valmennusryhmän kanssa ja teemana oli koetreenit. Me ei olla Hutin kanssa viime aikoina juuri tokoa treenattu, joten montaa liikettä ei ollu mitä olis voinu tehdä.
Paikkis: Huti meinasi mennä maahan naapurin käskystä. Näitä pitää siis treenata lisää. Ja katsoo edelleen musta poispäin kun palaan. Nyt otin näkysväst namia taskusta ja kehuin palatessa. Sitä pitää tehdä nyt kuurina hetken aikaa.
Istuminen: Muuten hyvä, mutta sama pälyily poispäin kuin makuussa kun palaan. Tein tässä saman kuin makuussakin.
Tunnari: Reagoi selvästi omaan, mutta ei pystynyt ottamaan heti, vaan tarkisti vielä huolellisesti viereiset. Tulee aika hitaasti ja epävarmasti mua kohti. Toi kuitenkin oikean eikä koskenut vääriin, joten en ole tästä huolissani. Vino loppu pa.
Ohjattu: Ihan hirveän varmalta ei vielä merkillemeno näytä. Huti kyllä tuijottaa vasenta kapulaa samalla kun menee merkille. Suoritti kuitenkin liikkeen ihan oikein, vaikka on vielä melkoisen mietteliäs ja hidas. Mutta eiköhän se siitä varmuuden myötä. Vino loppu pa.
Kehääntulo ja liikkeiden välit: Huti oli kokonaisuudessaan kuitenkin ihan hyvällä fiiliksellä. Tuli hyvin sivulle ja aloituspaikkaan ja vastasi kehuihin hyvin (vaikka pakkasinkin sen myös oikeasti).
Paikkis: Huti meinasi mennä maahan naapurin käskystä. Näitä pitää siis treenata lisää. Ja katsoo edelleen musta poispäin kun palaan. Nyt otin näkysväst namia taskusta ja kehuin palatessa. Sitä pitää tehdä nyt kuurina hetken aikaa.
Istuminen: Muuten hyvä, mutta sama pälyily poispäin kuin makuussa kun palaan. Tein tässä saman kuin makuussakin.
Tunnari: Reagoi selvästi omaan, mutta ei pystynyt ottamaan heti, vaan tarkisti vielä huolellisesti viereiset. Tulee aika hitaasti ja epävarmasti mua kohti. Toi kuitenkin oikean eikä koskenut vääriin, joten en ole tästä huolissani. Vino loppu pa.
Ohjattu: Ihan hirveän varmalta ei vielä merkillemeno näytä. Huti kyllä tuijottaa vasenta kapulaa samalla kun menee merkille. Suoritti kuitenkin liikkeen ihan oikein, vaikka on vielä melkoisen mietteliäs ja hidas. Mutta eiköhän se siitä varmuuden myötä. Vino loppu pa.
Kehääntulo ja liikkeiden välit: Huti oli kokonaisuudessaan kuitenkin ihan hyvällä fiiliksellä. Tuli hyvin sivulle ja aloituspaikkaan ja vastasi kehuihin hyvin (vaikka pakkasinkin sen myös oikeasti).
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)