Huti JK1 Uurainen

Mulla ei ollut oikein mitään odotuksia tämän kokeen suhteen. Koetta edeltävällä viikolla kaikki jäljet meni enemmän tai vähemmän huonosti ja janat oli ihan katastrofaalisia. Huti veti välillä janalla jäljestä yli millään lailla reagoimatta. Tuntui siltä että sillä ei ollut mitään hajua koko jäljestä. Torstaina ja perjantaina kävin vielä tekemässä helpohkot jäljet, jonne kylvin jäisiä nakkeja matkalle (kiitti Ellu!! ;), ja ne sujui sentään vähän paremmin. Kovin luottavaiseksi en silti tullut, mutta pakko oli mennä, ku oli kerran ilmoitettu...

Koe alkoi jäljellä, kuten jälkikokeeet usein alkavat :) Huti jäljesti mun ennakko-odotusten vastaisesti ihan hurjan hyvin! Kakkoskeppi tosin jäi, kun siinä kohtaa oli vähän jotain seilausta, mutta sitten Huti sai taas jäljestä hyvin kiinni ja jäljesti varman oloisesti jäljen loppuun asti. Aikaa ei ollut mennyt edes kymmentä minuuttia kun tultiin metsästä pois, mutta en viitsinyt enää lähteä sitä puuttuvaa keppiä etsimään, kun meinasin hukata meidän auton ja siihen menikin sitten vähän ylimääräistä aikaa ja energiaa. Ja mietin, että aloluokassa on vielä hyvä mahis koulariin viidelläkin kepillä.

Jana ei ollut ihan paras mahdollinen, mutta alokasluokkaan ihan riittävä. Siitä saatiin täydet pisteet :)

Sitten mentiin esineruutuun. Eka esine nousi heti ensimmäisellä lähetyksellä vasemmasta kulmasta. Sitten siirryin 10 m eteenpäin ja lähetin uudestaan. Huti oli menossa selvästi takarajalle, mutta vetikin liinat kiinni ja nappasi lähiesineen. Oli siis ihan erinomaisen hyvä suoritus Hutilta ja oli mahtavaa päästä palkkaamaan se lelulla siitä. Esineruudusta täydet 30 p.

Tottiksen suhteen mulla ei ollut odotukset erityisen korkealla.. Mm. eteenmenon kanssa on ollut ongelmia ja tottista ollaan treenattu muutenkin ihan hävyttömän vähän. Huti tuntuikin vähän huonolta. En saanut tuotua sitä aloitukseen oikein hyvin ja seuruu oli vähän huonoa. Mutta siitä huolimatta olin Hutin tottikseen jotenkin ihan sairaan tyytyväinen. Se ei tehnyt nimittäin yhtään liikevirhettä! Osasi jopa istua!! :D Ja eteenmeno oli todella hyvä!! :D Tuomari vähensi pisteitä vain eteentulon törmäilyistä kapulan kanssa ja jostain vauhdeista ja ehkä eteenmenon edistämisestä. Tottiksen pisteet 98/100 p.

Yhteensä siis 278 p. ja JK1 ykköstuloksella! :)

Kuvat Salme K.

Rally-tokomestikset Jyväskylä 2018

Huti osallistui eilen elämänsä ensimmäiseen rally-toko-kisaan! Kyllä vaan! :)
Itse en vielä uskaltautunut kehään, vaan houkuttelin pahaa-aavistamattoman Marian menemään Hutin kanssa. Maria kisasi itse mestariluokassa omalla koirallaan Pyryllä ja voitti hienosti sekä mes-luokan, että rotumestaruuden. Siinä sitten keksin villin ajatuksen, että jos kokeeseen tuisi peruutuspaikkoja, niin meniskö Maria Hutilla alokasluokkaan, joka oli päivän viimeinen luokka. Käytiin parkkiksella testaamassa, että miten yhteistyö sujuu ja todettiin, että jos paikka vapautuu, niin eiku kehään vaan. Ja ainahan niitä peruutuksia tulee...

Avo luokan aikana Maria otti Hutin halliin ja alkoi treenaamaan. Sisällä Hutille tuli selvästi huoli siitä, että äiskä häviää kun siirryin muutaman metrin sivuun, eikä Huti nähnyt mua. Siinä sitten tuli varmaan molemmille mieleen, että olikohan tää hyvä idea.. :D Mutta Maria oli rohkea ja veti homman loppuun asti :)

Huti lähti tosi hyvällä fiililsellä Marian kanssa kehään ja alku oli erittäin hyvä. Sitten piti tehdä saksalainen käännös, jota Huti ei oikeastaan osaa ollenkaan. Kun tehtävä oli vähän vaikea, niin Hutille tuli äiskää ikävä :/ Siinä sitten Maria joutui tekemään aika paljon duunia, että sai huolestuneen mammanpojan uudestaan mukaansa. Sitten muutaman kyltin jälkeen tulikin Hutille tuttua hommaa: edessä peruuttaminen ohjaajan mukana. Siinä Huti selvästi alkoi taas keskittyä tekemiseen ja unohti mut. Ja loppu sujuikin taas yhtä hyvin kuin alkukin :) 

Loppupisteet 77/100 eli hyväksytty suoritus! :) Ja tällä huikealla pistemäärällä irtosi myös parhaan alokasluokan kelpien palkinto, koska muita kelpieosallistujia ei alokasluokassa ollut :D Hyvä Maria ja Huti! <3

Paras alokasluokan kelpie :)

Toinen AVO1 Pieksämäellä

Tuntuu siltä, että ollaan Vipan kanssa junnattu treeneissä ihan sikapitkään paikoillaan. Edellisestä Avo-luokan kokeesta on aikaa jo monta kuukautta ja silti tuntui, että ei vieläkään olla valmiita menemään uudestaan kokeeseen. Mentiin silti :)

Siispä lähdettiin Pieksämäelle. Tuomarina Marjo Halmiala. Yksilöliikkeet oli jaettu kahteen kehään.

Paikkis (9): Otin Vipan ihan liian myöhään autosta enkä ehtinyt valmistautua kunnolla. Vipa olikin ihan tosi levoton aluksi. Kitisi vähän ja tassutteli jätössä. Rauhoittui kuitenkin pian ja istui nätisti loppuajan.

Liikkeestä seisominen (8): Tää oli tosi huono. Vipa oli liikkunut ihan reilusti jätössä. Lopulta pysyi kuitenkin, kun kerran pysähtyi.

Luoksetulo (10): Tää oli aika hyvä. Tuli ripeästi loppuun saakka ja ilmeisesti paikka ja sivulletulo oli myös ok.

Ruutu (10): Rikoin Vipan ruudun ihan atomeiksi koetta edeltävällä viikolla, ja olin ihan varma, että tästä tulee nolla kokeessa. Vaan tulikin nolla, jossa ykkönen edessä :)

Kierto (10): Mun mielestä Vipa jäi vähän kauas ja vinoon mun eteen, mutta tuomarille vinous ei ehkä kunnolla näkynyt :) Muuten ihan ok liike.

Istuminen (0): Ei istunut :((

------

Nouto (8): Tuomarin mukaan Vipa vähän saalisti kapulaa. Ja tässä tuli vähän ääntäkin eteentulossa ja luovutuksessa.

Kaukot (9): Avon kaukot on Vipalle nyt tosi vaikeat. Olen kouluttanut sitä niin, että huonoista/vääristä vaihdoista ei saa palkkaa. Ja nyt kun samat vaihdot tehdään kaksi kertaa, niin Vipa selvästi tulee epävarmaksi. Treeneissäkään ei yleensä onnistu kokonainen liike, joten Vipa teki kuitenkin tässä ihan parhaansa. Mielentila oli selvästi tosi huono, mikä näkyi pienenä kitinänä.  Teki kuitenkin teknisesti suht hyvät vaihdot. Piste lähti äänestä.

Hyppy (10): Tässä ei mitää ihmeellistä.

Seuruu (9): Seuruun kanssa ollaan tuskailtu ja tapeltu kesästä asti. Ja välillä tuntui siltä, että siitä ei tule yhtään mitään. Pari viikkoa ennen koetta Vipa kuitenkin selvästi hiffasi jotain. Se alkoi tarjoamaan itse paikkaa taaemmaksi, jos ei tullut palkkaa ja lopulta se alkoi pysymään siellä ihan alusta loppuun.

Kokeessa seuruu tuntui todella hyvältä! Paikka oli hyvä, se oli suora, keskittynyt ja teki hyvät käännökset. Alussa (?) tuli kuitenkin vähän ääntä ja peruutuksessa myös. Siitä lähti piste.

Kokonaisvaikutus (8): Ääni :/

Yhteensä 273 pistettä eli AVO1 ja kolmas sija.

Vipa on kyllä kehittynyt aika paljonkin tuon edellisen kokeen jälkeen, mutta samat liikkeet on edelleen niitä heikoimpia lenkkejä. Jäävät ei edelleenkään meinaa onnistua ja noudon kanssa on aika paljon vaikeuksia. Ja myös kaukot. Lisäksi meille on uudeksi ongelmaksi tullut ääni :D

Tuo ääniongelma on varmaan eniten vaan sitä, että mä oon ite niin hätäinen tyyppi, että treeneissä aloitan helposti tekemään liikkeitä ihan liian nopeasti. Usein on varmaan vielä joku nakki kädessä, jonka Vipa saa ja sitten heti mennään. Eli ei tule juurikaan treenattua sitä, että joskus pitäisi ihan vaan odottaa sivulla tekemättä mitään. Ja tätä Vipa ihan ehdottomasti tarvitsisi.

Lisäksi olen huomannut, että kun treenimäärää ja säännöllisyyttä on kasvatettu, niin viretila treeni treeniltä nousee korkeammaksi. Tähän asti Vipa on ollut luonnostaan aika mukavan matalassa vireessä, mutta silti ollut erittäin aktiivinen ja motivotunut tekemään hommia. Mutta nyt tämä on selvästi muuttumassa ja aletaan liikkua sen hyvän vireen ja ylivireen välimaastossa.

Vuosi 2017

Vuosi 2017 on ollut jotenkin nihkeä koiraharrastuksen osalta. Tämän vuoden aikana olen koittanut downsiftata tätä harrastusta niin paljon kuin mahdollista. Huti on jäänyt pelkästään pk-koiraksi ja Vipan lajivalikoimaan kuuluu nykyään vain toko. Lisäksi olen karsinut kaikki mahdolliset yhteistreenit pois. Mulla ei vaan kertakaikkisesti aika eikä energia treenata kahta koiraa useampaan lajiin. Eikä oikein yhteenkään...

Hutin vuosi 2017
EK-kokeet
Ekasta EK-kokeesta saatiin vielä hyvä ykköstulos aika vähäisellä treenimäärällä, mutta avoimessa luokassa treenaamattomuus tuli jo vähän vastaan ja saatiin vain kakkostulos. Ja kolmosluokassa sitten loppukaudesta enempikään treeni ei auttanut kun haun ongelmat alkoi levitä käsiin ehkä liian monen kokeen takia (?). Koko kauden aikana käytiin 4 x ek-kokeessa ja 2 x hakukokeessa. Loppukaudesta Huti jätti kahdessa viimeisessä kokeessa yhden maalimiehen ilmaisematta, vaikka ihan selvästi löysi ne...

Hakukokeet
Hakukokeissa käytiin siis yhteensä kaksi kertaa. Eka koe oli syyskuussa piirinmestaruuskoe, jossa Huti teki hyvän maaston ja voitti piirinmestaruuden. Tässä vaiheessa Homma tuntui vielä pelittävän varsin hyvin. Huti tuntui hyvältä ohjata radalla ja ilmaisutkin oli ihan kelvolliset. Tämän jälkeen käytiin muutama ek-koe ja niissä alkoi jossain vaiheessa tulla ongelmia kunnes Hämeenkyrön kokeessa lokakuussa Huti ei ilmaissut etukulman maalimiestä. Ei vaikka lähetin sen sinne sata kertaa. Tämän jälkeen käytiin vielä yksi koe Lahdessa marraskuussa ja siellä toistui täsmälleen sama homma. Keskeytettiin koe, kun mahdollisuutta mihinkään tulokseen ei hakuradan jälkeen ollut.

Jälkikoe
Kun ek-kokeiden takia oltiin opeteltu vähän jäljestystä, niin menin ilmoittamaan Hutin myös yhteen jälkikokeeseen. Harmillisesti eksyttin jäljeltä jo melko alkuvaiheessa eikä ehditty palauttaa niitä kolmeakaan keppiä, mitkä löydettiin, ajan puitteissa. Myös jana oli sellaista sompailua, että ihme, että päästiin edes jäljelle. Tämän jälkeen oli sellainen olo, että ei kyllä enää ikinä mennä jälkikokeeseen. Mutta loppuvuiden ek-kokeissa Huti alkoi esittää sen verran hyvää jäljestystä, että ehkä me vielä koitetaan uudestaan....?

Mitäs me tehdään vuonna 2018?
Varmaan jotain koitetaan tehdä. En tiedä vielä mitä. Meillä olisi periaatteessa kaksikin hakuryhmää nyt, joten mahis olisi treenata joko toisella koiralla paljon tai molemmilla 1 krt/viikko. Just nyt tuntuu siltä, ettei huvita koko haku kummallakaan koiralla. Mutta eiköhän se mieli siitä muutu kun kevät koittaa ja treenit alkaa. tehdään niitä päätöksiä sitten fiiliksen mukaan. Kokeeseen haluan kyllä varmasti mennä. Ehkä koitetaan sitä jälkeä ensin, jos se tuntuu riittävän hyvältä. EK:llekin haluaisin antaa vielä mahdollisuuden, jos se haun kannalta tuntuu vielä järkevältä. Kiva olisi rotumestiksiinkin mennä, kun sellaiset vihdoinkin saadaan taas järjestymään. Meidän laji tulee todennäköisesti olemaan sitten se ek, jos ylipäätään ollaan menossa. Harkitsen toki piirinmestiksiäkin, jos ja kun sellaiset sopivana ajankohtana järjestyvät. SM-kisat unohdetaan jo ihan kokonaan...

Vipan vuosi 2017
Vipan kanssa osallistuttiin ekaan tokokokeeseen maaliskuussa Pieksämäellä. Koe meni varsin hyvin. Saatiin 190 pistettä eli hyvä ykkönen ekasta kokeesta, vaikka aika keskeneräiseltä Vipa vielä silloin tuntui koetta ajatellen.

Vähän haaveilin SM-kisoistakin, mutta vaarana oli, että Vipa aloittaisi juoksun ja niinhän siinä kävikin. Ei kyllä saatu mitään joukkuettakaan lopulta kasaan, joten ehkä sitten parempi niin. Juoksujen myötä jätettiin aloluokka yhteen kokeeseen ja ruvettiin valmistautumaan avoimeen luokkaan.

Avo-koe käytiin Laukaassa syyskuussa kun Lauka järjesti piirinmestikset. Vipa nollasi kaksi liikettä, mutta sai kuin saikin vielä ykköstuloksen :) Voitettiin myös piirinmestaruusjoukkuekultaa :)
Vaikka saatiin kokeessa liikkeistä hyviä arvosanoja, niin tajusin silloin, että meidän toko on silti aika huonolla mallilla. Vipa oli koekehässä tosi huonossa mielentilassa ja monet liikkeetkin ovat vielä aika huteralla pohjalla. Siispä ei ollut mitään kiirettä ruveta selaamaan koekalenteria tuon jälkeen. Vähän kuitenkin harkitsin, että oltais osallistuttu rotumestistokoon, mutta kun selvisi, että se pidetään Vantaalla sunnuntaina iltakokeena(!!!!), niin unohdin koko jutun. Sieltä olisikin ollut kiva ajaa kotiin keskellä yötä ja mennä aamulla töihin... Lisäksi koe oli rajoitettu 25 koiralle, joten ei me oltais enää mahduttu mukaankaan....

Siispä vuoden saldoksi jäi kaksi tokokoetta.

Hakuakin Vipan kanssa tehtiin vähän säännöllisen epäsäännöllisesti.

Mitäs me tehdään vuonna 2018?
Vipan kanssa käydään varmasti tokon avo-luokassa niin monta koetta, kun vain pystytään. Se on ihan mukava luokka, joten haetaan sitä koekokemusta ja missä-mennään-arviointia sieltä ja katsotaan sitä voittajaluokkaa vasta sitten.

Vipan kanssa mulla ei ole oikeastaan mitään suurempaa hinkua lähteä SM-, RM, tai Piir-m-kisoihin. Mennään sitten, jos niistä joku sattuu sopivasti meidän koekalenteriin osumaan, mutta en lähde nyt jemmaamaan avo-tulosta sm-joukkuetta varten tai kiirehtimään voittajaluokaan menoa siksi, että olisi joku kisa. Edetään just siinä tahdissa mitä pystyn treenaamaan, eli hitaasti mutta varmasti :)

Hutin lapset
Jos treenaaminen ja kokeet tuntui tuskaiselta, niin yksi aivan superjuttu sattui vuonna 2017, nimittäin Hildelle ja Hutille syntyi kahdeksan aivan ihanaa pentua Maiskis-kennelnimelle. Näitä hurmaavia lapsukaisia mulla on ollut ilo saada tavata muutamia kertoja vuoden aikana <3 Pennuilla tuntuu olevan kaikilla ihan mahtavat kodit ja niiden kanssa touhutaan kaikenlaisia juttuja :)

Hutin ekat pennutkin saavuttivat jo kahden vuoden iän, joten ihan pentuja ne ei enää ole :)