Pikku-Huti

Nyt se vihdoinkin toteutui! Mun jaloissa makaa pitkän odotuksen jälkeen Hutin pentu. Ja voi miten söpö ja ihana se on! <3 Musta tuntuu, että se pissaakin vaan jotain pieniä ruusuntuoksuisia lammikoita ja kakkaa kukkasia :D

Tämä tyttönen tulee toivottavasti seuraamaan isänsä jalanjälkiä ainakin haussa ja tokossa ja todennäköisesti eksytään silloin tällöin myös agilityhallille, varsinkin nyt kun tuonne maastoon ei niin hyvin pääse.

Pentu on virallisesti Kelmi Bunyip eli "Vipa" eli Vipattaja ja Vipatin ja Vipautus ja mitä näitä nyt olikaan :D

Vähän mua hirvittää, että miten tässä oikein pärjää kolmen koiran kanssa, mutta eiköhän me pärjätä kun on pakko pärjätä :)

Tässä muutama kuva pikkuisesta. Ollaan vielä Kaisa-Kasvattajan pihassa lähdössä kotia kohti.

PK-SM 2015

Nyt on kauan odotetut PK-SM:t kisattu ja uskomatonta kyllä, minun pieni Hutini oli tänä vuonna neljänneksi paras hakukoira. Noloa kyllä myöntää ettei saatu edes tulosta, mutta kisa on kisa ja sijoitus ratkaisee ;)

Kisa alkoi jo perjantaina kenttään tutustumisella. Otin vähän aloitusta ja esteitä, eteenmenon ja paikkista. Mulla ei ollut mukana muita leluja kuin the keltainen frisbee, jota tapaan treeneissä pitää liivin sisällä kun se ei mahdu millään taskuun. Nyt sitten tajusin ihan viime hetkellä, että enhän minä voi nyt tunkea sitä lelua liivin sisään kun on pakko olla se järjettömän kokoinen numeroliivi päällä. Siinä sitten pohdin tilannetta noin sadasosasekunnin ja rupesin riisumaan treeniliiviä kokonaan pois. En kyllä tiedä, että mitä hiton hyötyä siitä olevinaan oli...? Nyt mulla ei ainakaan ollut mitään paikkaa sille lelulle... Joten pidin sitä koko treenin ajan kädessä. Huti oli kyllä ihan hyvässä vireessä, mutta kyttäsi koko ajan leluaan ja musta tuntui, että se ei ollut kuulolla ollenkaan ja tuntui vähän ärsyttävältä. Tästä kyttäyksestä ja kuuntelemattomuudesta huolimatta Huti teki kuitenkin tosi hyvin kaiken mitä se teki. Mm. esteet oli tosi hyvät eikä tainnut edes nostaa persettä heitossa. Eteenmenon otin varmanpäälle ja Huti sai nähdä minne lelu vietiin. Ja sitten vielä paikkis. Jäi sinne hyvin ja makasi hyvin. Huh. Jälkeenpäin jäin vähän miettimään, että olisiko pitänyt ottaa vielä toinen eteenmeno maahanmenolla..

Lauantaina alkoi sitten se varsinainen kisa. Hakukoirien tottikset alkoivat heti aamulla kahdeksalta ja meidän vuoro oli aika alkupäässä. Oltiin kolmannen parin eka koirakko. Huti oli ihan kauhean tuntuinen kun otin sen autosta. Se ei ollut kyllä yhtään menossa tekemään mitään tottista. Yritin siinä parkkiksella sitä vähän haukutella ja tehdä jotain kapulan luovutuksia kun se oli eilisissä treeneissä taas haukkunut niissä. Nyt ei haukkunut. Ihan turhaa touhua. Testasin sen sijaan maahanmenoa. Voi jumalauta! Se ei mee maahan! Ei hitto, luulin että tää ois ollu helppo. Ei muuta kuin vääntämään.. Pitäähän se nyt maahan saada yhdellä käskyllä! Lopetin mun tyhmät treenit kun sain maahanmenon edes jotenkin onnistumaan ja lähdettiin parkkikselta kohti kenttää. Yritin vielä viritellä Hutia kentän laidalla, mutta se vaan kiroili mulle eikä keskittynyt yhtään. En saanut taaskaan siihen mitään otetta. Pikkuisen puski tuskanhikeä pintaan... Ja sitten oli vaan pakko mennä.

Mielentilaansa nähden Huti teki kuitenkin ihan hyvän tottiksen. Ei juurikaan virheitä. Yksi ennakoitu perusasento edestä, hieman valuva liikkeestä seisominen ja kosketus esteeseen tullessa. Siinä ne taisi ollakin. Mutta harmittaa vähän, että asenne liikkeissä oli niin huono. Huti osaa tehdä kyllä näyttävämmänkin näköistä tottista kun mielentila vaan on oikea. Saatiin paikkiksesta ja eteenmenosta erinomaiset ja ne olikin tosi hyvät. Huti oli paikkiksessa todella skarppina eikä meinannutkaan nousta sieltä. Myös eteenmenoon olin tosi tyytyväinen. Edellisen päivän treenin ansiosta se meni nyt todella suoraan ja uskomatonta kyllä, myös suht rivakasti ekalla käskyllä maahan! :) Myös sellaiseen pikku yksityiskohtaan olin tosi tyytyväinen, että Huti teki joka liikkeen jälkeen todella hyvät perusasentoon siirtymiset. Tuomarikin mainitsi arvostelussaan joka kerta, että siirtyy perusasentoon erittäin voimakkaasti :) Muut liikkeet taisivatkin olla jotain tasoa hyvä, joten ajattelin mielessäni, että saatais ehkä jotain 80 pistettä. Olin todella yllättynyt kun tuomari sanoi, että "yhteensä 90 pistettä" :O Aika mahtavaa! Se oli sitten aika varma maastopaikka myöskin :)

Harmi vaan, että esineruutu ei oo viime aikoina sujunut oikein treeneissäkään.. Kaikkia pikkutreenejä Huti on kyllä tehnyt koko ajan tosi hyvin, mutta heti kun mennään isoon ruutuun, niin homma ei enää toimikaan. En oikein ole keksinyt tähän mitään ratkaisua enkä ole treeneissäkään saanut tehtyä onnstuneita suorituksia... Mulla oli siis aika selkeä visio siitä miten meidän kisaruutu tulee menemään ja juuri niinhän se menikin. Kaksi esinettä nousi.

 

Lähetin Hutin ihan ekana vasenta sivurajaa pitkin ja jos nyt oikein muistan, niin se taisi kerrankin mennä hyvin kulmaan asti, kun yleensä se leikkaa sitä kulmaa aika rajusti. Ei kuitenkaan nostanut sieltä esinettä, vaikka siellä se sitten kuulemma oli ollut. Ehkä ei käynyt riittävän syvällä kuitenkaan tai ei vaan ollut nenä auki. Jatkettiin eteenpäin ja kaksi esinettä löytyi suht kivuttomasti. Sitten oltiinkin käyty jo koko ruutu läpi eikä mulla ollut mitään ajatusta siitä mihin mä lähettäisin sitä koiraa uudestaan. Lähetin sitten vaan jostain. Ja kutsuin pois ja lähetin taas jostain. Ja koitin käydä etureunaa läpi myöskin. Ei mitään. Alkoi turhauttaa ihan sikana, kun tuntui että etitään jotain neulaa heinäsuovasta :( Vaikka olishan tän nyt pitänyt olla oikeasti helppo :/ Sitten loppuikin aika. Saatiin 19 p. Siinä sitten ajattelin, että nonnih. Se oli siinä sitten. Ollaan varmaan koko kisan viimeisiä. Vähän tietysti harmittikin, mutta olin tähän jo etukäteen vähän varautunutkin, koska tää on valitettavasti meidän perustasoa tällä hetkellä :(

Homma jatkui vasta seuraavana aamuna. 5:30 piti olla jo reippaana treffipaikassa ja 6:00 aloitti eka koira. Meillä oli maastonumero 8. Hakurata oli järjestetty niin hienosti, että homma eteni todella nopeasti. Päästiin metsään juuri ja juuri ennen kun päivä alkoi kunnolla paistaa. Toki lämmintä alkoi olla jo radalla, mutta ei vielä pahasti ja Huti sai vielä odotella viileässä omaa vuoroaan.

Kun vihdoinkin oli meidän vuoro valmistautua, Huti ei ollut yhtään sen oloinen, että se olisi mihinkään hakumetsään menossakaan. Yleensä se sekoaa ihan hulluna kun päästän sen autosta ja se vaan haukkuu koko ajan, pomppii mua päin eikä malta käydä pissalla. Nyt se oli ihan hiljaa ja kävi ihan omatoimisesti kusella. Vähän huolestuin tästä.. Sitten siirryttiin odottelupaikalle. Käsken Hutin treeneissäkin maahan kun odotellaan omaa vuoroamme. Joudun sitä siinä aina hyssyttämään kun se haluaisi vaan räyhätä koko ajan. Nyt se makasi kuin tatti eikä harkinnutkaan päästävänsä yhtään ääntä. Aloin olla jo todella huolissani... Yritin sitä siinä vähän hetsata jollain ja sain sen haukahtamaan ehkä kaksi kertaa. Tässä kohtaa aloin voida jo vähän pahoin.. 

Sitten meidät kutsuttiin radalle. Lyhyet aloitushaukut ja liivit päälle ja menoksi. Yritin antaa Hutin vähän vetää mua radalle, niin kuin aina annan treeneissäkin lyhyen pätkän, mutta ei se edes vetänyt kunnolla. Ja ilmoittautumisessa se yleensä nuuhkii ihan vimmatusti ilmaa molemmin puolin rataa ja on jo kovasti menossa johonkin. Nyt se istua nökötti mun vieressä ja piti muhun KONTAKTIA! :O Ajattelin siinä vaan että voihan saakeli, mitäköhän tästäkin oikein tulee. Tää mun koira ei kyllä lähe varmaan yhtään mihinkään.. Sitten saatiin lupa aloittaa ja siiryin lähetyspaikalle. Yhtäkkiä Huti olikin ihan sikana menossa johonkin. Se oli aivan liekeissä ja odotti skarppina lähtölupaa. Annoin luvan ja Huti lähti kuin pieni raketti pistolle. Se oli hiljaa ja keskittynyt ja määrätietetoinen. Olin ihan että VAU! Kylläpäs se lähtikin hienosti :) Molemmat etukulmat oli tosi hyvät. Huti lähti lujaa ja tuli myöskin tosi lujaa takaisin. Toisesta kulmasta tullessaan se törmäsi johonkin kiveen/kallionreunaan ja kompuroi vähän. Huolestuin pikkuisen, että oliko se loukannut itseään, mutta kun se kerran lähti edelleen kovaa pistolle, niin ajattelin, että uskalletaan jatkaa. 

Olin ite vähän pihalla ja hukkasin keskilinjan pari kertaa eikä mulla ollut ihan hirveän hyvää käsitystä siitä miten tää meidän homma oikein menee. Lähettelin Hutia vaan vuoron perään puolelta toiselle ja jos tuntui siltä, että se lähti vähän väärään suuntaan tai meinasi oikaista pistoa, niin pysäytin sen ja ohjasin vastakkaiseen suuntaan. Sitten löytyikin vasemmalta puolelta maalimies. Ilmaisu oli enimmäkseen ihan ok. Huti haukkui ihan hyvin maalimiestä kun tulin lähelle ja tuli myöskin hyvin siltä pois. Olin vähän hermostunut ja käskytin ja kehuin sitä kun odotettiin, että mm pääsee pois piilosta. Tästä saatiin tuomarilta vähän noottia myöhemmin arvostelussa.

Sitten jatkettiin. Mulla ei ollut enää mitään hajua kuinka pitkällä me oltiin enkä ehtinyt hirveästi miettiä, että pitäisköhän jotain löytyä jo. Kun näin että Huti on tulossa vasemmalta puolelta pistolta, niin meinasin kutsua sitä, mutta ennen kun ehdin sanoa mitään, Huti nostikin nenän ylös ja lähti selvästi hajun perässä eteenpäin. Ja kohta kuuluikin haukkua. Taidettiin tehdä ehkä yksi pisto tämän jälkeen kunnes tuomari sanoi, että tämä riittää. Yksi tyyppi oli siis jäänyt metsään :( Ärsytti aika paljon.

Sitten hypättiin Hutin kanssa autoon ja meidät kuskattiin takaisin radan alkuun tuomarin arvosteluun. Olin varma että saadaan vaan kuulla miten surkeita me ollaan ja mieli oli aika matalana :/ Yllättäin tuomarin mielestä meidän työskentely oli ollut kuitenkin tosi hyvää vaikka harmillisesti se ukko sinne tällä kertaa jäikin. Saatiin kehuja Hutin hyvästä risteilystä ja ohjattavuudesta radalla. Ilmaisutkin oli pääsääntöisesti ihan hyviä, mutta jokunen piste meni mun oman toiminnan takia kun käskytin Hutia liikaa piiloilla. Pisteitä ei tietysti voi paljoa antaa kun se yksi maalimies kerta jäi, mutta saatiin me kuitenkin 116 pistettä.

Vaikka aluksi ajattelin, että surkeasti meni nämä SM:t, niin päivän mittaan mieli vähän muuttui. Ei se ollut kisa helppo kaikille muillekaan. Ja vaikka tulosta ei tullutkaan, niin kyllä mä löysin meidän suorituksesta paljon hyviäkin asioita. Ja ennen kaikkea jäi ihan kivasti parannettavaa vielä ensi vuodelle! ;)

Kuvat (c) Hannele Rontu

Iso kiitos Hannelelle mahtavista kuvista!

Hommat paketissa

Hutin paikkiksesta nouseminen on ollut kyllä ihmeen sitkeässä :P Tuon koetreenin jälkeen treenattiin vielä kerta ja siinäkin Huti vielä hilasi kyynärpäitään vähän ilmaan. Sanoin sille tästä tiukkaan sävyyn ja sitten makasi nätisti. Heidi yritti vielä kutsua ja houkutella keltaisella frisbeellä, mutta Huti ei mennyt enää lankaan ja osasi enimmäkseen ihan hyvin sulkea häiriöt pois. Tänä aamuna tehtiin vielä yksi tottistreeni ja nyt teki ekaa kertaa paikkiksen niin ettei noussut yhtään. Hutia taas vähän häirittiin ja kiusattiin lempparilelulla, mutta nyt osasi. Lopuksi ei sitten vaan noussut ekalla käskyllä perusasentoon kun kyyläsi vaan Heidin kädessä olevaa frisbeetä :D Nooh, mitäs pienistä :) Mä oon ihan luottavainen nyt tän suhteen :D

Toinen takku tottiksessa on ollut noutokapulan kyttäykset. Niitäkin ollaan treenattu nyt molemmissa treeneissä. Tänään palkkasin pelkästään pysymisiä enkä päästänyt kapulalle ollenkaan. Tästä mulla ei kyllä ole ihan varma olo.. Ja ajattelin vielä kenttään tutustumisessa ottaa esteet hetsaten ja vauhtipalkalla... Hmmm... Ehkä pitää lopuksi ottaa vielä joku heitto perusasennosta ja palkata pysymisestä.

On meidän tottiksessa kyllä muitakin ongelmia, mutta en oo niitä pahemmin treenannut, joten voin uskotella itselleni, että kaikki toimii hienosti :D Luotto koiraan on ihan 110 % ;)

Eilen tehtiin myös viimeinen esineruututreeni. Huti oli ihan hyvä, mutta minä en. Tehtiin ihan kokeenomainen ruutu. Hutilla oli tosi hyvä asenne ja se löysi ekan esineen suht nopsasti. Sitten lähetin sen uudestaan ruutuun ja katselin vaan kun se seilasi siellä ristiin rastiin löytämättä yhtään mitään :( Mulla ei ollut enää mitään tajua missä se oli jo käynyt ja mihin mun olisi sitä pitänyt lähettää. Heidi sitten vinkkasi vähän, että tässä olis tällänen noin 20 m leveä alue mistä et oo lähettänyt koiraa ollenkaan. No minäpä sitten lähetin. Ja sieltähän löytyi esine. Sitten mulla oli taas ideat loppu ja ohjasin Hutin etsimään etureunaa. Ja sieltähän löytyi sitten se vipa esinekin. Se oli aika lähellä etukulmaa josta lähetin Hutin ekalle pistolle. Olishan se voinut nostaa sen silloinkin, mutta ei tainnut herra kelpiellä olla oikein nenä auki.

Mitäpä tästä opimme? No ainakin sen, että koira löytää kyllä, jos lähetän sitä joka paikkaan, mutta jos annan sen haahuilla omin päin ruudussa, niin aika loppuu kesken ennen kun mulla on edes esine numero 2 kädessä. Täytyy siis olla kisassa tarkkana, että kutsun Hutin välillä myös pois sieltä ruudusta enkä anna sen juoksennella siellä koko 5 min. Se ei siitä millään lailla ota itseensä jos ohjaan sitä enemmän, oikeastaan päin vastoin. Ja etureunanetsintä-taktiikkaa aion hyödyntää sitten kun aika alkaa olla lopussa, jos läheltä ei ole vielä löytynyt mitään. Huti on ollut itseasiassa tosi hyvä näissä nyt taas.

Näillä nyt sitten mennään. En aio tehdä enää yhtään treeniä ennen perjantaita. Nyt vaan otetaan rennosti ja odotellaan innoissaan kisaa :) Superhienoa päästä taas osallistumaan mun pikku Hutin kanssa <3 Toivottavasti päästään nyt myös mukaan kaikkiin osioihin.

Tärkeintä ei ole voitto, vaan hieno paita!

Meillä oli eilen ihan huiput kokeenoimaiset tottistreenit meidän seuran omalla kentällä Lapualla. Kentällä pyöri koko ajan kaksi paria ja laukauksia ja käskytyksiä tuli kivasti vähän samaan malliin kuin sitten itse kisassakin. Hutilla oli oikein hyvä fiilis eikä se reagoinut häiriöihin mitenkään. Kokeilin varmaan ekaa kertaa johonkin sataan vuoteen, että osaako se vielä jäävät ja tulla eteen istumaan kapulan kanssa ja ilman. Osasihan se. Hyvä! Ainoa juttu mikä jäi vielä mietityttämään oli melkoinen kapulan kyyläys heitossa. Perse taisi olla maassa vielä nyt, mutta tätä pitää varmuuden vuoksi vielä ehkä vähän treenata. Ja sitten se samperin paikkis! Voi saakeli! :D Pyysin Hutille kyttääjän tähän, että pääsen heti sanomaan, jos mokaa. Ja mokasihan se >:( Tajusi vaan itsekin mokansa ja meni niin nopeasti takaisin maahan ettei avustajakaan ehtinyt edes sanoa mitään. Noh, ehkä jotain on sitten mennyt jakeluunkin kun kerran korjasi itse :) 

Treenin päätteeksi ihana Minna tuli tuomaan meille kaikille maailman hienoimmat joukkuepaidat <3 Selässä lukee kaikilla sukunimi, kisanumero ja oma teksti koiran mukaan. Hutin teksti on: "Never miss a beat". Jotta tässä kisassa ei sitten tehdä huteja! ;)

Meidän piti ottaa meistä joukkuekuva hienoissa uusissa paidoissa, mutta innostuttiin vähän ja lopulta saatiin kasaan kokonainen video! :D

Hyvä meijän tiimi! :)

Täältä me tullaan ja tervetuloa tänne ensi vuonna!

Viimeisiä treenejä ja melkein viimeisiä treenejä

Huti on ollut viime aikoina hakutreeneissä ihan hirveä. Se volisee ilmoittautuessa ja huutaa pistolle lähtiessä. Se on ihan sekaisin maalimiehillä ja haukku on ihan hirveän levotonta. Ja vaikka sillä on ihan hirveästi intoa, niin se ei meinaa lähteä pistoille kun se on niin sekaisin ettei se enää itsekään tiedä minne se on menossa. Ja myöskin maalimiehiä on alkanut jäädä metsään kun herra kelpiellä on ollut niin kova kiire...

Vähän tässä on meinannut ohjaajalla pipo kiristyä kun koira on vaan treeni treeniltä huonompi ja tärkeät kisat lähestyy... Yksissä treeneissä meinasi jo ihan tosissaan meikäläiseltäkin loppua huumori kun vikalla pistolla herra kelpie päättikin vähän vilvoitella itseään vesiojassa kesken piston!! Siis oikeasti!! Voi jumalauta! No oli kuuma päivä ja vähän treeniä takan joo, mutta hei oikeesti!!! Jos minä pystyn juoksemaan 10 km kuumalla säällä ja olemaan huomioimatta matkan varrella vettä tyrkyttävät ihmiset, niin kyllä kelpiekin pystyy juoksemaan muutaman hakupiston ilman uintikeikkaa! :(

Noh, onneksi jossain vaiheessa tähän hommaan alkoi tulla lopulta jotain tolkkuakin ja jossain treeneissä oli jokunen ihan onnistunutkin juttu. Ja toissapäivän treeneissä Huti olikin jo suorastaan superhyvä! Se oli innoissaan, mutta huomattavasti maltillisempi ja keskittyneempi kuin yleensä. Ekalle pistolle se taisi lähteä ihan hiljaa ja todella määrätietoisesti ja hyvin suoraan. Ukko löytyi umpparista ja ilmaisu oli paljon parempi kuin aiemmin. Toiselle puolelle samanlainen löytö umpparista. Sitten yksi tyhjä ja yliheitolla löytö toiselta puolelta. Ja vaikka yliheitto itsessään taas kerran epäonnistui, niin Huti oli niin määrätietoinen, että upposi silti syvälle asti ja löysi mm:n. Lopetin tähän kun kerrankin meni hyvin. Olin ihan supertyytyväinen Hutiin. Nyt oli kaikki niin kohdillaan, että päätin jättää tämän meidän viimeiseksi treeniksi. Mulle itselle ei sovi mikään viimehetkeen asti hinkkaaminen vaan haluan että viimeiset treenit ennen koetta onnistuvat hyvin. Ja otan tästä yleensä niin paljon painetta, että saan yleensä ryssittyä sillä kaikki viimeistelytreenit, joten yleensä en uskalla sellaisia tehdä ollenkaan. Voi olla että kisaan on vähän turhan pitkä aika vielä ja tähän kyllä mahtuisi hyvin vielä yksi treenikerta, mutta mennään nyt tällä. Meillä on nyt Hutin kanssa molemmilla hyvä fiilis päällä :)

Eilen tehtiin myöskin esineruutua. Huti on ollut vähän huono myös esineruuduissa... Mutta niin olen ollut minäkin, joten kaikkea ei voi pistää Hutin piikkiin. Yritin tehdä sellaisen treenin, että esineet eivät olisi lähellä takalinjaa vaan keskellä ruutua. Hutilla on nimittäin paha tapa jäädä seilaamaan takalinjalle ja mulla on paha tapa antaa sen tehdä niin. Ajattelin siis harjoitella sitä, että kutsun sitä ja lähettelen tarvittaessa uudelleen ruutuun, jotta ruudun keskiosakin tulisi käytyä läpi. Noh, tämä ei nyt ihan onnistunut, koska Huti nosti heti mennessään molemmat esineet. Ihan kiva tietysti, että esineet nousivat hyvin ja treeni oli tietysti siinä mielessä erittäin onnistunut :) Mutta tätä en uskalla vielä jättää viimeiseksi treeniksi, vaan kerran pitää vielä yrittää kaivaa verta nenästä ja tehdä vielä kunnon kisamittainen ruutu ja katsoa onko tässä vielä jotain ongelmaa vai ei.

Sitten tottis... Sitä ollaan tehty vähänlaisesti. Eilen tehtiin vähän. Ja mitä teki Herra kelpie? No nousi tietysti paikkiksessa taas istumaan. Ai jumalauta!!! :( Tää on sitten kanssa yksi niistä asioista, jotka saa mun aivot räjähtämään kiukusta :( Meillä ei todellakaan oo varaa heittää kaikkia paikkispisteitä johonkin hevon kuuseen tuosta noin vaan. Me tarvitaan ihan jokainen piste, kun kyse on oikeasta kilpailusta eikä mistään pikku koularista. Äääh, miten voi olla edes mahdollista, että mun mukamas SM-tason koirani tekee jotain noin typeriä juttuja?!? Nyt kyllä loppuu tollaset tyhmäilyt tähän paikkaan. Tänään meillä on vielä hyvät koetreenit tulossa ja aion tehdä kaikkeni, että saan tuon tyhmän ongelman vielä kerran esiin ja sitten meen kyllä kertomaan tuolle hemmetin koiralle, että tuollaista ei sitten hitto vieköön enää tehdä! Voin olla niin  kiukkuinen, että saatan ihan sanoa sille perkele!

Muiltaosin tottis saattaa olla ihan hyväälä mallilla tai sitten ei. En oikein tiedä kun en ole tehnyt oikeastaan mitään liikkeitä kokonaisena enkä kaikkia edes osissa :D Toivottavasti se osaa ne eikä hirveesti ennakoi mitään tai tarvitse kaksoiskäskyjä. Ehkä pitää rukoilla ja uhrata joku eläin jollekin alttarille, jotta onnistumesen todennäköisyys vähän paranisi. Vai pitikö tässä tehä jotain treenejä...? Niin tähän tais auttaa vissiin paremmin se treenaaminen...? Juu. Sitäkin vois tietysti kokeilla. Joo, kyllä me taidetaan tehdä vielä pari tottistreeniä. Oliskohan se siinä sitten? :)

Katse kohti seuraavaa SM-kisaa

Huti on saanut nyt vähän lomailla noiden edellisten kisojen jälkeen ja nyt vasta ruvetaan hiljalleen treenaamaan tuota PK-SM -kisaa varten. Taitaapi olla nimittäin, että meidän edelliset hakutreenit oli ne surullisen kuuluisat rotumestaruuskisat..

Mutta lauantaina oli Hutin onnenpäivä! Se pääsi vihdoinkin etsimään ukkoja metsästä :) Kyllä oli pieni kelpie iloinen :D Vauhtia ja intoa olisi siis riittänyt vaikka vähän muillekin jaettavaksi. Tehtiin pieni ratatreeni niin, että minä en tiennyt missä maalimiehet ovat. Huti teki muuten hyvää työtä, mutta en aina saa sitä lähetettyä suoraan sinne minne yritän. Näen siitä kyllä jo lähetyksessä, että se on ottanut jonkun ihan oman kiintopisteen ja sinnehän se sitten aina lähtee. Siispä muutama vähän vino pisto.

Maalimiehet oli sijoitettu 75 m kohdalle samaan linjaan, niin että toinen oli lähellä ja toinen 50 m syvyydessä. Tää oli meille ihan tosi hyvä treeni. Menin sopivasti sekaisin itse kun Huti sai hajua lähimaalimiehestä jo edelliseltä pistolta tullessaan ja jouduin kutsumaan sen kuitenkin vielä pois ja jatkamaan rataa samasta kohdasta missä itse olin. Ja kun en voinut olla varma siitä hajusta, niin kutsuin Hutia vielä pois, koska se oikaisi piston mennessään suoraan maalimiehelle. Sitten ryssin vielä jatkon lähettämällä Hutin ihan väärälle puolelle. Nimittäin se pisto olisi pitänyt uusia, jonka Huti leikkasi eikä sitä toisen puolen pistoa, jonne se oli jo kerran tehnyt hyvän tyhjän piston! Jos olisin lähettänyt Hutin järkevästi tarkistamaan uudelleen alueen, jossa se ei ollut vielä käynyt, niin se olisi kivasti löytänyt edestäpäin myös sen seuraavan maalimiehen. Nyt meinattiin mennä siitä melkein ohi. Mutta onneksi Huti oli hyvä ja nosti hyvin senkin maalimiehen.

Siinä mielessä tämä oli erittäin hyvä treeni, että vaikka oma ohjaukseni kusi, niin Huti paikkasi mun virheitä ihan todella hienosti! Ja sellaisen koiran kanssa haluan myös mennä SM-kisoihin. Tietysti yritän myös kehittää omaa radanluku- ja ajotaitoani. Mutta kun tiedän, että itseäni ihan varmasti jännittää ja olen epävarma ja todennäköisesti mokaan, enkä pysty auttamaan koiraani vaikeissa paikoissa, niin toivon, että minulla on mukana sellainen etsintäkaveri, joka hoitaa homman kotiin minusta huolimatta. Ja minulla taitaa sellainen etsintäkaveri ollakin <3

TOKO-SM 2015

Nyt on nämäkin karkelot ohi ja fiilis on hyvä, vaikka pisteet eivät olleetkaan. Meidän valmistautuminen tähän kisaan oli melko olematonta, joten en oikein pystynyt asettamaan meille mitään tulostavoitetta. Huti mokaili liikkeitä vielä viimeisissä treeneissä ihan huolella, joten tiesin että me tarvitaan aika paljon onnea ja varsin maagiset tähtien asennot, että Huti pystyisi tekemään edes suunnilleen virheettömän suorituksen. Eikä ne tähtien asennot sitten sattuneet olemaan oikeat :)

En kuitenkaan osannut ottaa virheistä mitään stressiä. Nimittäin huomattavan paljon pahemmalta tuntui silloin se kun viimeeksi oltiin kokeessa enkä saanut Hutia millään viriteltyä oikeaan mielentilaan edes kehän ulkopuolella ja kehässä se ei suostunut tekemään mun kanssa käytännössä mitään. Ja siihen aikaan myös kaikki treenit olivat yhtä tuskaa ja painajaista. Siinä oli sitten vähän vaikea miettiä jotain SM-kisaan lähtöä ja siihen valmistautumista...

Onneksi tuosta kaikesta kauheudesta ollaan taidettu päästä  nyt ehkä jopa kokonaan eroon. Ainakin nyt SM-kisassa mulla oli ihan eri koira mukana kuin silloin Lempäälässä ;)

Ja näin se kisa sitten meni:

KEHÄ1 (Ralf Björklund): [video]

Ruutu (8,5): Merkki oli meidän merkiksi oikein hyvä ja myöskin itse ruutu oli hyvä muuten, mutta Huti meni paikka-käskyllä suoraan maahan. Lisäksi sivulletulossa oli joku pieni törmäys/pomppu.

Luoksetulo (5): Huti oli tosi hyvin kuulolla liikkeen alussa ja teki muuten ihan superhienon luoksetulon, mutta käskytin niin tiukasti stopin, että Huti menikin maahan :O Huti teki myös ihan superhyvän sivulle siirtymisenkin. Harmi vaan, että liikkuri ei ehtinyt vielä antaa mulle edes lupaa käskyttää, kun Huti oli jo pätevänä mun sivulla :D

KEHÄ2 (Carina Savander-Ranne): [video]

Ohjattu (5): Tääki olis ollu muuten ihan kympin liike, mutta olikin sitten vaan vitosen liike... :D Huti suoritti ihan asennenoudon, mutta törmäsi oikein kunnolla luovutuksessa ja kapulan irrotuksen yhteydessä tuli aika kovaääninen räyh ja sivulle siirtymisessä vielä toinen. Tuomari ei sitten yllättäin oikein arvostanut tätä meidän asennenoutoa :D

Kaukot (5): Kaukoja en oo saanut vieläkään toimiviksi :( Huti menee vähän huonoon mielentilaan jo jätössä ja tää sarja tyssää meillä joka kerta samaan asiaan. Nousee kyllä ylös, mutta on koko ajan valmiina vajoamaan maahan heti kun saa minkä tahansa käskyn, kuten teki nytkin. Koitin hätäisesti korjata tyhmästi samalla taka-käskyllä ja sillä nousi takaisin seisomaan ja siitä teki sitten ihan hyvän S-I:n. Maahan hyvin ja istu hyvin, mutta viimeisen kerran valui taas maahan jo ennen käskyä :(

KEHÄ3 (Tuija Sere): [video]

Tunnari (0): Tää tunnari on kyllä jännä juttu. Oon nimittäin saanut treeneissä Hutin tunnariin todella paljon parannusta. Se lähtee nykyään kapuloille hyvällä vauhdilla ja varsinkin palautukset on olleet todella hyviä. Vääriäkään se ei ole treeneissä tuonut, mutta ei se kyllä ihan hyväkään siinä haistelussa ole toisaalta ollut... Tarkistelee moneen kertaan eikä ole varmaan kertaakaan ottanut omaa heti kun on löytänyt. Kokeessa sitten tämä pahenee x 1000 ja lopputulos on tämä. Toi väärän, vaikka merkkasi selväsi omaa :(

Zeta (8,5): Tää oli ihan suht siisti ja hyvä kokonaisuus. Pisteitä lähti varmasti ainakin istumisen ja maahanmenon hitaudesta.

KEHÄ4 (Pirkko Bellaoui): [video]

Seuruu (8,5): Seuruu oli ihan ok meidän seuruuksi. Huti oli suht hyvän tuntuinen, mutta vähän haluaisin sitä vielä rennommaksi tuohon liikkeeseen. Sivuaskeleet ja peruutus oli hyvät. Paitsi peruutuksessa meinasi tulla vähän ääntä (murahti mulle pari kertaa).

Hyppynouto (7,5): Tää ei ollut niin hyvä kuin olisi voinut olla. Huti on tehnyt treeneissä nyt tosi hyviä palautuksia metallillakin, mutta oli varmaan tuon seuruun jälkeen vähän liian jähmeässä milentilassa kun en uskaltanut vapauttaa sitä kunnolla välissä. Lähti kyllä kapulalle hyvällä asenteella, mutta noston jälkeen tuli ravilla. Varmaan vähän törmäsikin ja irroitti kapulan todella pitkällä viiveellä.

KEHÄ 5 (Salme Mujunen):

Paikallamakuu (10): Ilmeisesti hyvä :)

Paikalla istuminen (10): Ilmeisesti tämäkin hyvä :)

Lopputulos oli 212,5 p. ja 3-tulos sij.62/94. Huonosta tuloksesta huolimatta tää oli mun mielestä meidän yksi parhaimmista koesuorituksista ikinä. Hutilla oli jopa parempi mielentila kuin siellä Oulun karsinnassa, vaikka siellä se ei mokaillut ihan näin paljoa. Ja parasta oli se, että Hutin hyvä mielentila säilyi lähes loppuun asti, vaikka en voinut kertaakaan vapauttaa sitä kunnolla liikkeiden välissä. Kehien välissä toki pystyi ja haukutinkin sitä siinä, mutta kun juoksin pää kolmantena jalkana kehästä toiseen, niin ne välipalkkaukset ei paljoa auttaneet, kun en vaan pystynyt keskittymään niihin ja mentiin joka kehään todella hätäisillä valmisteluilla. Siitäkin huolimatta Huti toimi hienosti <3

Valmistautumista SM:iin

Silloin kun ilmoaika Tokon SM-kisoihin oli päättymässä, olisin halunnut jättää Hutin kokonaan ilmoittamatta. Me rämmittiin vielä noihin aikoihin sellaisessa tokosuossa, että olin jo ihan varma ettei meidän tokosta tule enää ikinä mitään. Nyt on taas ihan toiset fiilikset ja onneksi ilmoitin Hutin sittenkin :D En edes tiedä miten tähän on päästy, mutta Huti on ollut viimeaikoina treeneissä ihan superhyvä! Olen toki tehnyt jonkin verran muutoksia meidän treenaamiseen, mutta en olisi uskonut, että näin lyhyessä ajassa saisin noin pahoja juttuja korjattua.

Havahduin tähän SM-hommaan kunnolla vasta haun rotumestiksen jälkeen. Vielä viime viikon maanantaina olin sitä mieltä, että meidän toko on ihan perseestä ja ettei mulla ole mitään mahdollisuutta saada Hutia hyvään koekuntoon näin lyhyessä ajassa. Ei oikeastaan edes huvittanut treenata ollenkaan. Jostain sain kuitenkin jonkun ihmeellisen aivopierun ja päätin lähteä tiistaina Niinisaloon Marian järkkäämiin kehätreeneihin. Matkalla sitten mietin taas, että minkä hiton takia mä ajan yli 100 km vesisateessa tekemään Hutin kanssa jotain kehätreeniä kun sen kaikki liikkeet on niin surkeita, että en taida edes tehdä muuta kuin liikkeiden aloituksia. Alkoi jo vähän kaduttaa koko päätös lähteä, mutta enpä viitsinyt enää takaisinkaan kääntyä kun olin jo melkein perillä.

Rakennettiin neljä kehää ja tehtiin ryhmissä muutama liike per kehä ja sitten vaihdettiin seuraavaan kehään. Kehäjärjestelyt oli tehty niin, että evl-koirat pystyivät tekemään liikkeet SM-kisajärjestyksessä. Ekassa kehässä oli ruutu ja luoksetulo. Mietin hetken, että mitähän edes tekisin enkä osannut lopultakaan päättää, joten hain vain koiran sillä ajatuksella, että teen vain jotain sen perusteella miltä se vaikuttaa. Ja sehän vaikutti ihan superhyvältä!! :D Huti oli aivan liekeissä ja täynnä intoa! Niinpä sitten aloitettiin. Huti tekikin mun suureksi yllätykseksi ihan superhyvän merkin ja lähti merkiltä pinkomaan ihan täysiä ruutuun. Kehänauhat vähän sotkivat, joten Huti ajautui ruudun ulkopuolelle eikä millään tajunnut mihin olisi pitänyt mennä, kun yritin korjata. Kävin siis auttamassa ja sitten jatkettiin liike loppuun. Sitten tehtiin luoksetulo. Ja voi juma, että Huti teki hienon luoksetulon! Ei oo varmaan ikinä tehnyt tuollaistakaan! Tai en tiedä oliko se oikeasti niin hyvä, kun itse näen koiran vaan edestäpäin, mutta mun mielikuvissani se tuli todella iloisesti ja päättäväisesti luo, veti kunnolla liinat kiinni stopissa, tuli vielä hyvin seuraavan pätkän ja meni maahan, ja kun siitäkin lähti vielä avoimin mielin ja rivakasti liikkeelle, niin palkkasin. Vähänkö olin tyytyväinen tästä! Ei olla edes treenattu stoppia ikuisuuteen.

Sitten Huti meni tauolle ja hain sen taas hetken päästä seuraavaan kehään. Huti oli aina vaan hyvällä fiiliksellä ja teki hyvällä asenteella töitä. Toki, jos oltais kokeessa oltu, niin varmaan kaikki liikkeet olis kyllä menny nollille :D Huti ei osannut sitä ruutua, eikä se osannut hakea vasenta kapulaa. Kaukoissa se teki vähän omaan tahtiinsa kaikki vaihdot ja zetan eka asento meni heti pipariksi. Tunnarissa se meinasi tuoda ensin väärän, mutta vaihtoi kuitenkin omaan ennen kun lähti tuomaan. Metallikapulan luovutus oli pikkuisen vallaton ja seuruu oli sellaista, että otais saatu aika paljon palautetta painamisesta... Mutta mitäpä noista pikku virheistä! :D Olin vaan niiiin onnellinen kun Hutilla oli ihan superasenne ja se oli vaan niin söpö <3

Tuon jälkeen ollaan tehty vielä parit treenit ja Hutilla on aina vaan ollut huippu asenne <3 Toki se haukkuu aika paljon ja mä oon sitä siitä myöskin palkannut, joten jos Huti on SM-kisassa yhtään hyvässä vireessä, niin todennäköisesti lennetään pihalle viimeistään kolmannessa kehässä :D Mutta jos keskeytyksen syy on vaihteeksi liian korkea vire, niin mä aion olla siinä tapauksessa ainoastaan tyytyväinen! ;)

Huomenna on vielä viimeiset treenit Kankaanpäässä nurmikentällä, kovassa häiriössä ja kehänauhojen kanssa. Yritän tehdä vain tarpeelliset jutut ja keskittyä asenteeseen. Sitten perjantai levätään ja lauantaina on kisat. Pitkästä aikaa odotan innolla Hutin kanssa tokokehään pääsyä. Mulla on nyt oikeasti sellainen fiilis, että voin luottaa Hutiin ja me mennään Hutin kanssa tekemään parhaamme. Enkä edes pelkää enää sitä epäonnistumistakaan. Vaikka kävisikin niin, että en saa Hutia yhtään hyvään moodiin ja keskittymään oikeisiin asioihin, niin sekään ei haittaa, koska tiedän että Huti osaa ja pystyy kyllä ja sen kanssa on nyt superkiva treenata. Ja sitähän me eniten tehdään, joten se on myöskin se tärkein juttu. Kyllä se kisatilannekin rupeaa sieltä aikanaan toimimaan kunhan huolehdin siitä, että treeneissä on aina kivaa! ;)

Näillä fiiliksillä siis kohti SM-kisaa. Pian se nähdään kuinka meidän käy :)

Synttärit

Huti täytti tänään jo 5 v! <3

RM-haku 2015

Nyt on sitten pk-rotumestikset kisattu ja kyllä me vaan oltiin niin noloja, että ei voitettu rotumestaruutta, vaikka oltiin jumaliste ainoat osallistujat! :D Noh, onneksi sentään tämä ei johtunut ollenkaan siitä, että mulla olisi niin surkea koira ettei sen kanssa saa tulosta aikaan. Päin vastoin, Huti oli ihan superhyvä ja Huti olisi kyllä varmasti hoitanut homman kotiin ihan kirkkaasti. Mutta valitettavasti Hutilla sattuu olemaan vaan maailman tyhmin ohjaaja, jonka takia tuomari joutui lopulta keskeyttämään meidän suorituksen.

Noh. Ehdittiin me kuitenkin vähän kisata ennen sitä. Koe alkoi tottiksella kivassa pikku vesisateessa. Olin arponut itselleni tottistumeroksi vitosen. Laskeskelin, että se tarkoittaisi sitä, että ollaan kolmannen parin ensimmäinen suorittaja. Siispä lähdin kusettamaan Hutia kun eka pari sai arvostelunsa. Siinä sitten ulkoilutin koiraani tien varressa kaikessa rauhassa kunnes rupesin kuuntelemaan, että ihan niin kuin joku huutaisi mun nimeä...? Sitten kuului jo vähän kovempaa, että "NUMERO 48 KENTÄLLE!". Mietin siinä sitten, että "voihan saatana, mähän oon numero 48!" "Mitä hittoa ne oikein siellä huutaa?!?" ja lähdin juoksemaan kentälle. Numero 47 odotteli jo koiransa kanssa kentällä ja siinä kohtaa vasta oikeasti tajusin, että mä olinkin tokan parin toinen suorittaja. Enpä sitten ehtinytkään tehdä suunnittelemiani alkuvirityksiä ja kevätjuhlaliikkeitä. Heitin vaan lelun pois taskusta, tungin koiralle äkkiä ketjupannan kaulaan ja pyysin haukahtamaan kerran. Ja sitten kentälle.

Me tehtiin siis ensin se makuu. Huti seurasi kivan olosesti paikkispaikalle, mutta pudotteli kontaktia heti kun pysähdyttiin. Yritin siinä jotain sille sanoa, mutta Huti oli jo ihan muissa maailmoissa. Tarvittiin siis kaksi käskyä, että sain sen maahan. Luojan kiitos se sentään pysyi maassa eikä tehnyt taas sitä paikallaistumista! Arvosana hyvä.

Seuruu tuntui tosi hyvältä. Henkiliöryhmässä Huti on edelleen vähän huono, mutta piti kuitenkin sinnikkäästi paikkansa. Tämänkin saisi varmasti treenaamalla paremmaksi. Arvosanaksi saatiin erinomainen.

Henkilöryhmässä

Liikkeestä istuminen jäi taas seisomiseksi. Huti ei ollut oikein kuulolla ja itsekin käskytin tosi huonosti. Arvosana puutteellinen.

Liikkeestä maahanmenossa oli myöskin yhtä huono mielentila ja teki tosi hitaan maahanmenon. Onneksi meni edes maahan. Luoksetulo oli kuitenkin iloinen ja reipas :) Ja Huti osasi tulla eteen!! :D Sivulle siirtyminenkin oli hyvä. Tuomarikin mainitsi tuosta maahanmenon hitaudesta ja arvosana oli erittäin hyvä.

Liikkeestä seisominen oli ihan ok ja sekin luoksetulo hyvä. Tässä taisi jo vähän ennakoida sivu-käskyä. Tämän arvosanaa en tiedä.

Tasamaanouto oli muuten ihan hyvä, mutta törmäämisestä tuli hieman vähennystä. Ja tässä kohtaa alkoi haukut tulla mukaan sivulle siirtymiin. Niistä tuomari ei kuitenkaan maininnut mitään. Arvosana erittäin hyvä.

Hyppynouto ihan ok. Heitin taas tosi vinoon, joten Huti joutui hyppäämään tosi vinosta kulmasta ja sen seurauksena tuli myös tosi vinoon eteen. Tuomari ei kuitenkaan maininnut tästä vinoudesta mitään? Mutta törmäämisestä vähensi. Niin ja siitä, että Huti ennakoi vähän käskyä ja lähti ennen lupaa hypylle. Tässäkin tuli oikein kunnon HAU, mutta arvosana silti erittäin hyvä.

Hyppynouto

A-nouto oli muuten hyvä, mutta taas törmäsi. Ja haukahti... Arvosana erinomainen.

Eteenmenossa Huti ei ennakko-odotusten mukaisesti osannut mennä ekalla käskyllä maahan. Eteenmeno itsessään oli kuitenkin hyvä. Arvosana hyvä.

Mun tosi viisaat maahanmenotreenit ei varsinaisesti oo kyllä myöskään kannustaneet Hutia tottelemaan tuota maahanmenokäskyä :D Näissä superälykkäissä treeneissä olen antanut treenikaverille frisbeen ja lihapullaa ja käskenyt kutsummaan Hutia. Ja sitten olen ohjeistanut, että se frisbee saa olla näkyvissä koko ajan ja sitten voi käydä antamassa Hutille ne lihapullat kun oon käskenyt sen maahan siinä pari metriä ennen kun koira saavuttaa treenikaverin. Noh. Eihän se mennyt varmaan kertaakaan ekalla käskyllä maahan.. Eikä kyllä toisellakaan. Yleensä ekalla toistolla se sai napattua treenikaverilta sen frisbeen.. Ja toisella toistolla meni ehkä toisella käskyllä makaamaan siihen treenikaverin käden alle jossa oli se frisbee... Tätä sitten toistettiin kunnes oli pakko lopettaa kun koira rupesi jo olemaan vähän väsynyt kaikesta juoksemisesta ja frisbeen kanssa leikkimisestä. En nyt just muista, että onnistuinko yhtään kertaa saamaan sitä ekalla käskyllä maahan. Tais se joo silloin mennä kun käskytin niin aikaisin, että oli lähempänä mua kun treenikaveria. Mut hei! Tajusin sentään ihan viimeisissä viimeistelytreeneissä olla antamatta kaverille sitä frisbeetä :D Ja Huti meni kuin menikin ekalla käskyllä maahan! Mut ei tuolla kokeessa sitten kuitenkaan... Ihme juttu :/

Kaikenkaikkiaan olin kuitenkin tosi tyytyväinen Hutin tottikseen vaikka virheitä tulikin aika paljon. Tottiksesta saatiin 87 pistettä. [video]

 

Tottiksen jälkeen oli vuorossa esineruutu. Mulla oli kovat odotukset tästä kun Huti ollut treeneissä niin hyvä. Lähetin Hutin ensin vasenta sivurajaa pitkin. Sinne se upposi syvälle ruutuun ja aloitti heti jonkun hirveän rundauksen pitkin ruutua. Sitten se hävisi näkyvistä pitkäksi aikaa jonnekin takanurkan taakse. Aloin olla jo vähän hädissäni, että mitä hittoa tuo koira oikein tekee?!? Sitten se tuli taas näkyviin ja juoksenteli ihan päättömän näköisenä toisessa takanurkassa ihan sen näköisenä ettei sillä ole mitään aikomustakaan etsiä yhtään esinettä. Nyt olin jo ihan kauhuissani ja ihan varma ettei Huti tule tuomaan mulle kyllä yhtäkään esinettä tästä ruudusta! Sitten Huti yhtäkkiä pysähtyi. En nähnyt mitä se teki, mutta kun se lähti taas liikkeelle, niin sillä oli selvästi haju esineestä ja hetken päästä se toikin iloisesti ja reippaasti ensimmäisen esineen :)

Olin vähän helpottunut tästä löydöstä, mutta sitten aloinkin panikoida ajan loppumista. Olin varma, että Huti oli juoksennellut ruudussa niin pitkään, että aika loppuisi ihan pian. Mutta kun kukaan ei sanonut mitään, niin lähetin Hutin uudestaan pistolle. Ja saatana sentään se alkoi taas vetää takalinjaa edestakaisin ihan tyhmänä. Aloin panikoida vähän lisää ja ratkaisin tilanteen kutsumalla Hutin pois ruudusta. Olin itse jo melkein oikeassa etukulmassa ja Huti vasemmassa takakulmassa. Niinpä Huti juoksi koko ruudun poikki kun kutsuin sitä. Matkalla se veti kuitenki täydestä vauhdista liinat kiinni ja teki uukkarin ja nappasi matkalta esineen ja toi sen tyytyväisenä mulle.

Olin tästä toki kovin iloinen, mutta viimeistään nyt olin ihan varma, että aika olisi jo lopussa. Kukaan ei kuitenkaan keskeyttänyt meidän työskentelyä, joten lähetin Hutin vielä kerran hyvin hätäisesti ruutuun. Tarkoitus oli tähdätä oikeaan takakulmaan, mutta lähetinkin Hutin suoraan ulos ruudusta. Huti tajusi itse palata takaisin ruutuun, mutta oli vaan kovaa vauhtia menossa ruudun poikki vasempaan reunaan. Siinä sitten hätäpäissäni huusin Hutille että se pysähtyisi ja huidoin käsillä kohti takakulmaa ja huusin että mene, mene!! Ja sinnehän se meni :) Ja toi sieltä kolmannen esineen! ♡ Olin vain ihan pienen hetken iloinen ja sitten taas aloin ajatella sitä aikaa ja olin ihan varma, että tuomari tulee sanomaan mulle, että emme valitettavasti voi hyväksyä viimeistä esinettä, kun teidän aika loppui kesken. No ei se tuomari kyllä sitten niin sanonut, vaan se sanoi, että sulla on kyllä todella hyvä koira. Vähän Huti sai moitteita siitä alun juoksentelusta, mutta kuulemma töskentely oli ollut sen jälkeen todella hyvää. Pisteitä saatiin esineruudusta 29.

Mulla oli aluksi vähän kaksijakoiset ajatukset tuosta Hutin suorituksesta, mutta kun myöhemmin sain tietää, että Huti oli ainoa hakukoira, joka toi ruudusta kaikki kolme esinettä ja ek-koiristakin vain yksi oli onnistunut tässä, niin aloin sitten kuitenkin kallistua sen puoleen, että Huti teki ihan hyvää työtä :D Ja jos miettii missä jamassa meidän esineruutu oli viime vuonna, niin onhan tuohon esineisiin reagointiin ja palautuksiin tullut niin huikea parannus, että saan kyllä todellakin olla tyytyväinen koiraani.

 

Menossa hakuradalle

Eka pisto

Ja sitten vielä se surullisen kuuluisa hakuosuus... Mulla oli taas luotto koiraan ihan hukassa. Vaikka Huti onkin ollut nyt treeneissä tosi hyvä, niin silti en uskaltanut luottaa siihen. Pelkäsin ihan hulluna, että ahdistan sitä jotenkin ja että se ei lähde kunnolla hakuradalle. Noh. Tämä pelko osoittautui täysin turhaksi. Huti oli ihan todella innoissaan ja lähti ekalle pistolle todella vauhdikkaasti. Vaikka koira toimi paremmin kuin hyvin, niin olin kuitenkin itse ihan jäässä enkä uskaltanut ohjata kunnolla, vaan annoin Hutin tehdä ihan mitä se itse halusi. Huti teki valtavia pistoja ja meni huomattavasti mun edellä koko ajan. Ei oltu päästy kovinkaan pitkälle, kun huomasin, että Hutilla ei ollutkaan enää liivejä päällä.. Tiesin heti mitä se tarkoittaisi. Mulla olisi ollut varaliivit autossa, mutta en ollut vaivautunut ottamaan niitä mukaan radalle. Se oli siinä sitten. Tuomari joutui keskeyttämään meidän suorituksen, koska koira ei saa työskennellä ilman liivejä. Huti parka oli ihan ihmeissään kun homma loppui jo ennen kun se ehti löytää edes yhtään maalimiestä.

Näin me mentiin kun oli vielä liivit tallessa.
Huti melkein menee sinne minne lähetän :D

Ja sitten niitä liivejä ei enää ollutkaan... :/

Harmittaa tietysti, että tälläinen typerä juttu sattui juuri rotumestaruuskisassa. Meidän takia haun rotumestaruus jäi tänäkin vuonna jakamatta. Mutta henkilökohtaisella tasolla en osaa pitää tuota ollenkaan niin surkeana juttuna. Tajusin tuolla kokeessa, että me ei olla kyllä Hutin kanssa vielä ollenkaan niin valmiita oikeisiin kisoihin kuin olin luullut. Vaikka mulla on todella hyvä koira, josta olisi kyllä tekemään hienojakin suorituksia, niin en vain vieläkään kykene luottamaan siihen. Hermoilen ja jännitän ihan typeriä asioita. Tottahan kisoissa jännittää ja saakin jännittää, mutta mä kyllä jännitän ihan tyhmiä ja vääriä asioita. Oikein harmittaa Hutin puolesta, että sillä on tällainen ohjaaja. Mutta eikai tuohon auta muu kuin mennä vaan uudestaan kisoihin. Eiköhän se luotto sieltä löydy kun saadaan hyviä kokemuksia alle ja tämä oli ehdottomasti yksi niistä :)

Team-Lapua

Onnea meidän tiimin muille jäsenille, jotka tekivät kaikki hienot tulokset! Eritysesti Sirpalle ja Pörjelle RM-2 sijoituksesta sekä varjovalioitumisesta! Ja Arjalle ja Robinille HK2-koularsta ja siirtymisestä voittajaluokkaan ja Jessicalle ja Tulelle hienosta tulosviikonlopusta: perjantaina FH1 ja lauantaina HK3 ja RM3! Jospa mekin sitten ensi vuonna :)

Kaikki kuvat (c) Tiina Karvonen. Kiitokset kuvaajalle!

Hiljaista on treenirintamalla...

...vaikka kisat lähestyvät. Ei oo ollu paljon mitään blogiin kirjoitettavaa kun ei olla juuri treenattukaan. Lauantaina olisi kelpien ja bortsujen haun rotumestaruuskisat. Ollaan valmistauduttu kisaan kivasti kotona makaamalla tötterö päässä ja kaikki sormet ja varpaat ristissä toivoen, että Hutin tassuhaava paranisi kisaan mennessä. Että sellaista taas tällä kertaa. Tulee jotenkin kovasti viime vuosi mieleen jostain syystä...

Tassu kyllä näyttää sillä tavalla jo hyvältä, että luultavasti voidaan ihan hyvin kisata, mutta treenata en uskalla kunnolla vielä. Harmittaa ihan hitsin paljon, kun Huti on ollut nyt maastotreeneissä ihan huippuihana. Sekä haku että esineet on toimineet todella hyvin ja oon ollut niin tyytyväinen Hutin työskentelyyn. Tottistakin ollaan tehty ennen tuota haavaepisodia ja siinäkin kaikki muu on ihan ok, paitsi että seuruu on kamalaa ja maahan ei meinaa mennä eteenmenossa... Niin ja se paikallaistuminen... O__o

Harmittaa siis se, että kun kaikki oli hyvällä mallilla, niin treenit loppui kun seinään eikä nyt sitten voidakaan valmistautua kunnolla tähän kisaan. Vaikka sinänsä luotan kyllä Hutiin, niin vähän arpomiseksi menee kuitenkin tämä kisa, kun niitä treenejä ei kuitenkaan ole alla niin montaa ja viimesistä on aikaa se 2 viikkoa. Meillä olis kyllä muuten varsin hyvät tsäänssit voittaa rotumestaruus haussa, kun ollaan ainoat osallistujat (:D), mutta voidaan ihan hyvin olla myös niin noloja, että ei saada tulosta ollenkaan :D.

Taas me aksattiin

Käytiin tänään Kauhajoella kisaamassa kolme rataa. Tuloksina vitonen (rima), hyl ja nollavoitto. Tuomarina Petteri Kerminen.

Ekalla radalla (hyppy) Huti tuntui oikein kivalta. Se oli hyvällä asenteella ja silti hyvin kuulolla. Harmillisesti yksi rima tuli alas, joten tuloksena 5 ja toinen sija. [video]

Tokalle radalle ja päivän ekalle agiradalle mennessä mä olin ite ihan todella epävarma. Mietin, että pitäisikö yrittää varmistella jotenkin ylösmenoja, kun Huti keskimäärin osuu niille aika huonosti, mutta en oikein halunnut sillekään tielle lähteä... Noh, ylösmenot eivät koituneet tämän radan kohtaloksi vaan mun yleinen hitaus ja jumittaminen, jonka seurauksena jäin jälkeen paikassa, jossa mun olis pitänyt olla koiran edellä tai sitten olisi vaihtoehtoisesti pitänyt ohjata sitä takaa eikä jäädä paikoilleen seisomaan ja karjumaan sitä koiraa takaisin. Tämän töppäyksen jälkeen annoin Hutin vielä tehdä komean lentokeinun ja sitten luovutinkin ja oikaisin vähän rataa ja juostiin maaliin. [video]

Kolmas rata tuntui kaikista parhaalta. Kaikki onnistui ihan loistavasti. Ei saatu edes ylösmenomvitosia vaan pyöreä nolla ja voitettiin! :) Se oli sitten meidän toinen LUVA kakkosluokasta.

Kyllä Huti vaan on kultainen pieni agilitykoira <3

Onnellinen hakukoira

Eilen oli ihka ekat hakutreenit tälle kaudelle. Voi että kun oli taas kivaa ja Hutikin oli niiiin onnellinen kun se pääsi pitkästä aikaa hakumetsään :D

Aloitettiin kausi ihan helpolla ja lyhyellä treenillä: tyhjä etukulma, löytö ja toinen löytö suoraan edestä, mutta ylisyvältä. Muutamia pistoja jouduin uusimaan kun lähetin Hutia taas ihan minne sattuu ja Huti meni välillä myöskin ite vähän minne sattuu, mutta kokonaisuudessaan kuitenkin onnistuneet treenit. Etukulma tuli tarkistettua kunnon pistolla ja sen jälkeen onnistui ihan oikea yliheittokin. Ja Hutilla oli ihan superhyvä fiilis! :D

Mietin tässä että uskaltaisinko jo ilmottaa Hutin rotumestiksiin. Vielä on toki aikaa miettiä kun ilmo menee umpeen vasta ensi kuun alussa, mutta silti. Viime kauden ongelmat kaivelevat vieläkin mieltä ja oon nyt vähän epävarma tästä hommasta. Huti kylläkin teki juuri pari päivää sitten ihan sairaan hyvän esineruudun eikä tämän päivän perusteella haussakaan mitään suurta ongelmaa pitäisi olla eikä tottiksessakaan... Mutta mä oon kyllä superhyvä sössimään kaiken, joten enköhän onnistu saamaan ihan kaikki kolme osa-aluetta vielä kivaan kriisiin sopivasti ennen sitä koetta. Ehkäpä odotan vaan sitä ilmoajan päättymistä ja katsotaan miltä treenit silloin näyttää. Tällä treenimäärällä on ehkä turha tehdä vielä mitään johtopäätöksiä mihinkään suuntaan ;)

Viikonlopun agikisat

Nyt oli oikein kunnon agilityviikonloppu. Lauantaina kisattiin Maalahdessa 2 kisaa ja sunnuntaina Jyväskylässä 3 kisaa. Nämä oli siis meidän ekat kakkosluokan kisat.

Maalahdessa tehtiin pelkkiä hyllyjä. Olin ite jotenkin ihan kipsissä siellä. Ensin hukkasin Hutin takaakierron jälkeen jonnekin selän taakse ja sain sen jotenkin vielä siitä seuraavalle esteelle, mutta keppien aloitus ei sen kaiken säätämisen jälkeen enää onnistunutkaan. En jaksanut ruveta korjaamaan, vaan vedettiin vaan rata loppuun ihan täysiä mistään välittämättä.

Toinen rata oli agirata ja se hyllytettiin puomin jälkeen hypyllä. Siinä oli kivasti putki tyrkyllä, mutta rata jatkuikin hypylle, joka ei ollut ihan suoraan siinä edessä. Ainoa treeni mitä ollaan viime kisojen jälkeen tehty, oli kontakteilta varastaminen :D Ja sitähän Huti tekee mitä on opetettu eli juoksi täysiä kontaktista läpi kohti putkea :D Sain sen vielä sieltä karjuttua pois, mutta kun virhe oli jo sattunut, niin vedettiin taas vaan täysiä maaliin.

Vaikka aluksi olin ihan jumissa eikä ollut oikein intoa kisata, niin lopulta jäi kuitenki  ihan hyvät fiilikset. Hutilla oli hyvä asenne ja se meni just niiku oon sille opettanu. Ei voi koiraa syyttää siitä, jos ite on paska ;)

Seuraavana päivänä uusi yritys Jatilla. Siellä oli onneks kolme rataa, joten lopuksi onnistuttiin vielä tekemään se nollakin!!! :D

Eka rata hyllytettiin jo heti alussa. Huti lukitsi jo kolme ekaa estettä mielessään, mutta valitettavasti se kolmas este ei ollutkaan hyppy, vaan putki, joka ei ollut enää suorassa linjassa. Kuvittelin ohjaavani Hutia kohti putkea, mutta sinne hypyllehän se meni. Loppurata meni kyllä ihan hyvin, mutta hylly mikä hylly :/

Toisella radalla ryssin yhden vekin. Kuvittelin ottavani Hutin muka jotenkin haltuun, mutta oikeasti vaan tuuppasin sen ohittamaan juuri sen esteen, mikä olisi pitänyt hypätä. Huti kiersi koko esteen ympäri ja siitä vitonen. Koko radalla vaan yksi koira teki nollan, joten me sijoituttiin tällä tuloksella toiseksi.

Viimeisellä radalla ohjasin Hutia paljon huolellisemmin ja pysäytin sen kunnolla jokaiselle kontaktille ja lähdin liikkeelle uudestaan vasta kun olin taas selvillä siitä mihin seuraavaksi ollaan menossa. Tämä ilmeisesti auttoi, koska saatiin väännettyä kasaan ihka oikea nolla! :D Ja vielä voitettiinkin :)

Nyt oli kyllä ihan superkiva kisata Hutin kanssa. Vähän hasardilta se tuntuu, mutta ihan hyvällä tavalla ja silleen sopivasti :) Paljosta ei todellakaan oo nollaradat kiinni ja sen verran niitä ollaan kuitenkin saatu, että munkin agilitymotivaationi on pysynyt yllä. Nyt tekis vaan mieli mennä kisaamaan lisää ja lisää, mutta ei vaan löydy kalenterista kisoja riittävän läheltä. Vähän olen kyllä jopa huolissani tästä mun yhtäkkisestä kisainostuksestani, koska itseni tuntien, pelkään että se saattaa lähteä vielä ihan käsistä ;)

Vaihdetaanko lajia?

Ilmoitin Hutin Kokkolaan kolmeen agilitystarttiin, vaan eipä tarvinnut juosta kuin yksi. Meiltä puuttui ykkösistä enää yksi nolla ja saatiin se heti ekalta radalta. Voitettiin myös kyseinen kisa, vaikka radalle mahtui yksi ruma myöhästynyt valssi ja sen jälkeinen koiran kalastus sekä äärimmäisen hidas puomi ja kontaktille jumitus. Oli tuo nyt kuitenkin ihan kohtuullisen ok rata ja nolla on aina nolla :) [video]

Nyt tuntui oikeastaan ekaa kertaa siltä, että mulla oli hyvä tatsi Hutiin jo heti ekalla radalla. Yleensä se eka rata on mennyt vähän tuntuman hakemiseen ja vasta toisella radalla yhteistyö on ruvennut edes jotenkin pelaamaan. Joten oikeastaan tästä jäi ihan hyvät fiilikset, vaikka tää agility ei vaan tunnu musta edelleenkään niin kovin kivalta lajilta... Kävi tässä silti mielessä jo, että pitäiskö vaan suosiolla lopettaa koko toko ja vaihtaa agilityyn kun se tuntuu sujuvan meiltä Hutin kanssa paljon paremmin :D

Tokossa nimittäin me tosiaan rämmitään tällä hetkellä jossain niin syvässä suossa, että välillä meinaa usko loppua :( Toisaalta meidän toko-ongelma ehkä näyttää pahemmalta kuin se onkaan. Oikeastihan Huti on ihan tosi hyvä. Se tekee treeneissä liikkeet pääsääntöisesti hyvin ja mä oon lähes kaikkeen todella tyytyväinen. Se on teknisesti todella taitava ja kun sillä on hyvä asenne, niin sen tekemisessä on sellaista voimaa, josta todella pidän. Ongelmana vain on, että mä en meinaa mitenkään saada sitä koetilannetta toimimaan. Ja mitä enemmän mä yritän, sitä huonommin se tuntuu menevän :( Ollaan kokeiltu hyvällä ja vähän pahallakin. Ollaan kokeiltu vaatimista ja ollaan kokeiltu hetsaamista. Aluksi kaikki tuntuu toimivan ja sitten hetken päästä mikään ei enää toimikaan. En tiedä onko ongelma minussa vai koirassa vai siinä että me ollaan yhdessä? Tai kannattaako sellaista edes miettiä?

Periksi en kuitenkaan aio antaa, vaan aion oppia paremmaksi koirankouluttajaksi ja ohjaajaksi ja keksiä ne keinot jolla saan juuri oman koirani toimimaan.

Lagun kisat 7.3.2015

Nolla, voitto, LUVA ja kasa palkintoja :)

Huti on vaan superi <3

Ite en ollut sattuneesta syystä ihan parhaassa mahdollisessa kisavireessä, mutta siitä huolimatta onnistuttiin tekemään Hutin kanssa ensimmäinen yhteinen nollarata ja saatiin kasaan toinen LUVA ykköluokasta. 

Ne kaks muutakin rataa oli enimmäkseen ihan hyvät, mutta joku surkee ohjaaja meni taas ryssimään ne ;) Mutta mitäpäs tuosta, saadaanpa vetää vielä vähän kivoja ja helppoja ykkösluokkalaisten ratoja :D

Maailman karsein tokokoe

Käytiin sitten oikein maajoukkuuen valintakokeessa esittämässä maailman hirvein koesuoritus ikinä. Vaikka meillä onkin ollut ongelmia koetilanteiden kanssa alusta lähtien ja huonoja kokeita on mahtunut mukaan monta, niin mikään niistä ei ole verrattavissa tähän. Tää tais olla eka tokokoe kun ei saatu edes tulosta. Huti nollasi ainakin kolme liikettä kun ei vaan suostunut loppua kohti enää tekemään liikkeitä.

Kun kyseessä oli kerran valintakoe, niin minulla on onnekkaasti oikein kirjallisena tuomarin kommentit meidän mahtavasta suorituksesta :D Tuomarin kommentit lihavoituna ja omat alla.

Istuminen (10): Ei kommentteja paperissa.
Ilmeisesti ei liikutellut nyt niitä tassuja, kun tuli kymppi.

Makuu (8): Asennon vaihto.
Muistaakseni tuomari mainitsi suullisesti myös Hutin haistelleen vähän jaaa ehkä vielä jotain, en muista..

Seuraaminen (8): Oikeapaikkaiset ?? Erinom. seuruu paikka ja suoruus. Tk tiiviimpi. Siisti juoksu, painaa hieman? TK tiiviimpi. Hitaassa TK tiiviimpi. Paik. askeleet varsin hyvä. Pa ok.
Suht normaalia settiä Hutilta. Täyskäännökset on kyllä aina vain huonot. Niille pitäisi tehdä jotain!

Ruutu (7): Voisi mennä ripeämmin, nyki merkillä, menee suoraan maahan, ennakoi hieman ylösnousua.
Kaikenlaista säätöä siis. Muuten olis ollut ehkä ihan kelvollien ruutu. Merkki oli edelleen huono, mutta meni kuitenkin suunnilleen perille asti.

Zeta (5): kontakti tippuu lähdössä, m ripeä, rs hyvä. ennakoi aav s pysähdystä. Seisoo istumisen, ennakoi pahoin, kontakti seuraamisessa saisi olla ??
Oli vähän huonon tuntuinen liikkeen alussa. Loppua kohti huononi vain lisää ja vikalla osuudella alkoi jo ennakoida jäämistä, joten eihän siinä mielentilassa enää mitään istumista voi tehdä :/

Ohjattu(5): Tuplakäsky merkillä , hidas, törmää tullessa hieman. 2 x irroituskäsky, otek. ok.
Oli siinä sentään yksi positiivinen asia! Otekäyttäytyminen ok :D Huti kipitti merkkikäskyllä suunnilleen puoleen väliin asti ja kääntyi ympäri. Toisella käskyllä meni loppuun asti. Kapuloille meno oli todella huonoa ja varmaan palautuskin. Lopuksi vielä liimasi kiinni eikä irroittanut kapulasta.

Luoksetulo (0): Hyvä M. Saisi pys. nop. S. Mok. Toistettu LT-käsky. Hidastelee, pa ei onnistu.
Huti lähti itseasiassa tekemään ihan hyvää luoksetuloa. Pysäytys olisi toki voinut olla vielä paljon parempikin, mutta treeniin nähden kuitenkin ihan hyvä. Maahankin vielä hyvä, mutta sitten alkoi jumitus. Huti otti maahanmenon jälkeisellä luoksetulo-osuudella vain muutaman laukka-askeleen eteenpäin ja pysähtyi. Käskin uudestaan luokse ja tuli hitaasti eteen ja liimautui siihen. En saanut varmaan sadallakaan käskyllä sitä siitä sivulle.

Hyppynouto (0): Kiertää esteen palautuksessa.
Huti lähti vielä hypylle ihan hyvin, mutta alas tullessaan se alkoi huomata hirveästi paljon kivempia vaihtoehtoja kuin kapulan otto. Se heilutteli vähän yleisölle häntää ja tuumaili siinä hetken ja kun oli omasta mielestään tarpeeksi saanut hengailla, niin vaivautui lopulta ottamaan sen kapulankin. Olin heittänyt kapulan ihan supervinoon ja Huti tuli suortinta reittiä mun luo... Vilkaisi estettä sen näköisenä (kun kuono oli ylittänyt jo estelinjan), että sori, meni jo. Liimasi taas eteen ja hirtti kiinni kapulaan.

Tunnari (0): Väärä kapula
Tässä vähän sama juttu kuin metallissakin. Jäi hengailemaan kapuloille ja yritti tehdä kaikkea muuta kuin tuoda sieltä sitä oikeaa kapulaa. Otti lopulta reunimmaisen ihan kuin näyttääkseen mulle, että en nyt todellakaan tuo sulle vahingossakaan sitä oikeeta :D

Kaukot (5): m-i epäonnistui. Toinen i ennakoi. (väärä asento, ennakoi vaihtoa)
Ihme että edes saatiin tästä pisteitä enää. Takajalat pysyi kyllä suunnilleen paikallaan, mutta Huti teki koko ajan ihan mitä sattuu vaihtoja ja valui ja ennakoi.

Lopputuloksena kovat 148 pistettä ja EVL0 :D

Että sellaista settiä :D Joku saattaisi olla tälläisestä suorituksesta hyvinkin masentunut ja pahoillaan, mutta mä en kyllä nyt ole. Uskokaa tai älkää, mutta mä olen ihan todella onnellinen siitä, että me osallistuttiin tähän kokeeseen. Opin ihan valtavan tärkeitä asioita Hutista ja meidän treenaamisesta. Sellaisia asioita, joita en ole suostunut aiemmin näkemään. Ja ainakin tässä vaiheessa mulla on vahva usko siihen, että ne asiat ovat myös korjattavissa, mutta mun pitää muuttaa aika paljon asioita meidän treenaamisessa.


Onneksi päästiin heti seuraavana päivänä Huotarin Oilin koulutukseen ja saatiin todella hyvät neuvot jatkoa varten ja tehtiin Hutille oikein hyvät treenit. Siitä tarkemmin ehkä seuraavassa postauksessa jahka ehdin sellaisen joskus kirjoittaa.


Kuvat (c) Kati Kuuttila

Lempäälä 21.2.2015

Käytiin Lempäälässä agikisailemassa. Nollia ei tullut tälläkään kertaa, mutta sitä kuuluisaa hyvää kokemusta ja vähän palkintojakin kyllä tuli, joten kyllä kannatti lähteä :)

Ekalla radalla ajauduin ihan kiinni esteeseen, johon olin suunnitellut takaaleikkauksen. No ehän sellainen takaaleikkaus sitten enää onnistu ja Huti kääntyi väärään suuntaan, josta sitten yritin tuuppia sitä vastakkaiseen suuntaan putkeen. Ja sitten olikin taas hirveä kiire ja rynnin kepeille niin, että ohjasin Hutin aloittamaan kepit väärin. En korjannut niitä, joten siitä hylly. Tätä lukuun ottamatta ihan hyvä rata muuten.

Toisella radalla mokasin vain yhden ihan pienen jutun. Helppo kohta, jossa koiran piti putken jälkeen hypätä hyppy ja mennä uudestaan putkeen. En katsonut Hutia kun se tuli putkesta ulos, oletin vaan että kyllähän se sen hypyn hyppää, mutta menikin tietysti siitä ohi, kun oma ohjaus oli jo kohti seuraavaa putkea. Hyvä, että kävin kuitenkin korjaamassa sen hypyn, koska saatiin kuitenkin tulos ja sijoituttiin sillä kolmanneksi :) Ja tästä korjauksesta huolimatta Huti oli radan nopein koira! :)

Palkintojenjaossa tuomari kysyi, että oliko se sun koira, jolla oli ekalla radalla ihan sikamakee juoksupuomi? :D Olin vähän että häh?!? Mun koiralla makee puomi, mitä!??!!? Sitten mietin, että niin, no voihan se meidän pysäytyskontakti, josta annan Hutin nykyään juosta läpi, niin näyttää hyvältä juoksukontaktilta :D Kiittelin vaan kiltisti enkä sitten ruvennutkaan selostamaan, että oikeasti Hutilla on periaatteessa niiku pysäytyskontaktit, mut ne on nii huonot, että annan sen josta läpi... :D

Oulun valintakoe

Me osallistuttiin eilen Hutin kanssa ihan ensimmäistä kertaa oikeaan maajoukkueen valintakokeeseen Oulussa. Ei tietenkään pyritä mihinkään joukkueeseen, vaan päätin osallistua ihan vaan siksi, että kaikki muut kokeet tuntuvat olevan nyt niin täynnä, että niihin on vaikea päästä ja meillä oli vielä eilen aamulla aika heikko tilanne SM-osallistumisen kanssa. Enpä olisi arvannut, että tämä asia voi muuttua näin äkkiä :D

Kun miettii meidän kokeita reilu puoli vuotta taakse päin, niin fiilis ei ole ollut tokon suhteen kovinkaan luottavainen. SM-kisa meni kesällä ihan todella huonosti ja sen jälkeen ollaan saatu vain yksi ykkönen ja silloinkaan Huti ei ollut kovinkaan hyvä, vaikka ihan hyvät pisteet saatiinkin. Treenit on junnanneet koko ajan paikallaan eikä mitään edistymisen merkkejä ole oikein ollut havaittavissa pitkiin aikoihin. Joten aika paljon jännitti tämä valintakokeseen osallistuminen eikä toiveet olleet kovinkaan korkealla.


Näin se sitten meni.
Lihavoituna tuomarin kommentit, jotka saatiin kirjallisena ja alla omat ajatukset ko. liikkeestä.

Kehä 1:

Istuminen (9,5): Liikuttaa vas. tassua.
Näihin pitäisi alkaa nyt kiinnittää huomiota, koska tästä lähtee turhaan pisteitä kun muuten istuminen on Hutilla hyvä.

Makuu (9,5): Nuuski hieman maata alussa, hieman vino asento. Hieman hidas istuminen.
Samoin tähän. Nuo nuuskimiset pitäisi treenata pois ja samoin alkaa kiinnittää huomiota tuohon hitaaseen ylösnousuun. Tekee nimittäin ihan joka treenissäkin sen huonosti. Sen sijaan tuolle vinolle asennolle en varmaan mahda mitään, kun en ikinä osaa katsoa, onko se suorassa vai vinossa kun käsken sen maahan.

Kehä 2:

Seuraaminen (9,5): Askelissa vino pa (vasen). Välillä tiivis. Vino pa. Taaksepäin seuruu.
Musta on ihan uskomatonta, että me saadaan tuolla meidän ihan kamalalla seuruulla noin hyviä pisteitä. Tokihan Huti pitää hyvin paikkansa ja tekee kaikki käännökset ja askeleet suht siististi ja näin mutta sen ilme on kyllä todella huono ja erityisesti täyskäännöksissä se vähän jää ja kyllä se kontaktikin katkeilee. Huti kyllä osaa seurata hyvinkin silloin kun sillä on hyvä fiilis ja asenne, mutta en ole valitettavasti vielä saanut siirrettyä sitä tuohon koetilanteeseen ;) Toki olen tyytyväinen näistä pisteistä ja otan ne ilolla ja onnellisena vastaan :D

Ruutu (8,5): Vauhti merkillä.
Vauhti merkillä oli todellakin aika surkea. Ruutuun Huti juoksi kuitenkin hyvin (ehti silti vilkaista minua vielä matkalla) ja stoppasi tasan keskelle ruutua. Maahanmeno ihan ok ja sivulletuloonkin lähti hyvin, mutta saisi kyllä tulla vielä hanakammin seuruuseen.

Luoksetulo (8,5): vauhti, vino edessä.
Vaikka pisteet ei niin hyvät olekaan, niin tästä olin kaikista eniten onnellinen koko kokeessa! Huti on nimittäin tehnyt aiemmin kokeessa ihan sairaan surkeita luoksetuloja sairaan surkeilla stopeilla. Usein se on tarvinnurt jopa kaksi käskyä pysähtyäkseen seisomaan. Tämä on nyt yksi juttu, jota olen työstänyt nyt oikein kunnolla. Olen vaihtanut käskyn käsimerkistä suulliseen käskyyn ja samalla pyrkinyt pitämään treeneissä laadun yllä aina kun stoppeja tehdään. Ja se todella toimi nyt jo kokeessa asti. Huti pysähtyi hyvin pelkällä suullisella käskyllä. Se oli iloinen ja avoin ja tuli mun mielestä ihan hyvällä vauhdilla kaikki muut pätkät paitsi sen vikan. Mutta sehän onkin ainut osa mitä ei olla treenattu :D

Ohjattu (6): Hidas vauhti merkillä. Tosi huono merkki. Koira osuu ohjaajaan.
Oli kyllä todellakin huono merkki :D Oli ihan siinä ja siinä, että riittkö vauhti edes siihen, että Hutilla olisi ollut kaikki jalat edes ympyrän sisällä. Tää oli kyllä ihan kauheaa :D Lähti ihan hyvin kapulallekin, mutta palautusvauhti olisi saanut olla kyllä parempi.

Kehästä poistuessamme Huti sanoi kerran aika kovaäänisen haun, jolloin tuomari antoi meille vielä keltaisen kortin... :/


Kehä 3:

Metallihyppy (9): Voisi olla ripeämpi. Koskee ohjaajaan edessä.
Ihan hyvät pointsit tästäkin. Tää on meille paha liike, joten olen tyytyväinen sekä Hutin suoritukseen sekä pisteisiin. Noille koskemisille mun pitäis varmaan tehdä jotain muuta kuin palkata Hutia niistä...

Tunnari (7,5): Voisi olla ripeämpi. Liikuttaa yhtä kapulaa. Koskee ohjaajaan edessä.
Huti heilutteli taas vähän häntää tuomarille ja liikkurille kapuloille mennessään. Siirsi tosiaankin yhtä kapulaa kuonollaan ennen kun tuli omalle. Mutta nosti kyllä heti oman kun sai siitä hajun. Se olikin sitten ainut hyvä asia tässä liikkeessä :D Palautus oli tosi nihkeä (ravilla) ja törmäsi ja tuuppi mua kuonollaan ja tyrkytti kapulaa.

Kaukot (8,5): Voisi olla ripeämpi asennon vaihdoissa. Liikkuu seiso-istu.
Kaukot oli tosi huonot. Huti oli jähmeän tuntuinen ja teki huonosti vähän kaikki vaihdot ja tuli ihan todella paljon eteen vikassa S-I-vaihdossa. Kaukot onkin ollut nyt työn alla ja olen yrittänyt saada M-I-vaihtoon uutta tekniikkaa ja se on edelleen vielä pahasti kesken. Ja kun ollaan tehty sitä, niin muita vaihtoja ei olla pidetty yllä ja tässä tulos. Mutta mä jaksan edelleen uskoa, että saan vielä opetettua Hutille ne täydelliset kaukot :D Positiivista silti sekin, että se se pysyy muuten hyvin paikoillaan eikä valu eikä jumita vaihdoissa tai tarvitse useinkaan kaksoiskäskyä yms inhaa.

Zeta (9): Hieman hidas, maahanmeno, hieman hidas istuminen, hieman hidas loppu pa.
Zeta oli itseasiassa kyllä todella hyvä vaikka tosiaan tuo maahanmeno ja varsinkin istuminen olivat hitaita. Seisominen sen sijaan onneksi ihan todella hyvä! :). Seuruu oli nyt vähän parempaa varsinkin alussa. Kun huomasin, että Huti lähti hyvin liikkeelle, niin koitin tehdä kaikkeni, että se pysyisi yllä ja yritin liikkua niin tasaisesti ja kääntyä huolellisesti, että Hutin olisi helppo seurata. Loppua kohti se kyllä huononi ja siksi se vika pa oli niin jähmeä. Mutta kiitos hyvän alun ja hyvän stopin Huti ehkä antoi paremman vaikutelman itsestään tässä. Ja mahtavaa, että Huti ylipäätään pystyi tekemään kaikki asennot!

Lopputuloksena 272,5 p. eli ykköstulos. Meidän sijoitus oli 14/23, joten tällä päästään ilmeisesti osallistumaan ensi kesän SM-kisoihin. Eli kannatti todellakin lähteä! :)

Uus vuosi ja uudet tavoitteet

Nyt on taas se aika vuodesta kun voi palata vuoden takaiseen postaukseen ja katsoa mitä viime vuonna piti saada aikaan ja miten hyvin siinä onnistuttiin. Ja sitten miettiä tulevaisuutta ja asettaa sopivia tavoitteta tälle vuodelle.


Tälläisiä juttuja kirjoittelin viime vuonna...

Haku
Tavoitteena KVA ja osallistuminen SM-kisaan (mikäli sellainen järjestetään...). Myöskin piirinmestiksiin pyritään osallistumaan ja jos aikatauluihin sopii, niin rotumestaruuteenkin voitais mennä.

KVA saavutettiin ja sen myötä päästiin osallistumaan myös SM-ksoihin, jotka järjestettiin Jokelassa. Ihan hyvä etten asettanut mitään tulostavoitetta SM-kisalle, sillä tällä kertaa ei saatu mitään tulosta. Pelkkää hyvää kokemusta XD

Piirinmestiksiin osallistuttiin ja tänäkin vuonna tultiin toiseksi. Rotumestaruuteen ei valitettavasti päästy, koska se oli juuri viikkoa ennen tokon SM-kisaa ja Hutilla oli tuolloin vielä tassussa se haava :(

Toko
Sama kuin haussa eli valionarvo ja osallistuminen SM-kisaan. Myöskin pm ja rm-kisojen osalta samat suunnitelmat. Katsotaan mitä ehditään :)

Tässä ihan sama homma kuin haussakin. Valionarvo saavutettiin ja SM-kisoihin osallistuttiin, mutta surkea kolmostulos sieltä. Tokossa taasen piirinmestikset jäi väliin, mutta rotumestaruuteen päästiin. Rotumestikset pidettiin Pieksämäellä marraskuussa ja siellä sijoituttiin toiseksi ihan hyvällä ykköstuloksella. Kelpieitä osallistui tänä vuonna ko. kisaan hurjat kolme kappaletta :)

Agility
Tässä lajissa yritän ryhdistäytyä sen verran, että kisataan ainakin parit kisat ja katsotaan millä mallilla me oikeasti ollaan.

Aluksi meinasin kirjoittaa, että tätä tavoitetta ei saavutettu lähellekkään, mutta itseasiassa saavutettiinhan me :) Tai en kylläkään minä, mutta Huti :D Melkein koko vuosi oltiin poissa agilitykentältä, mutta ihan vuoden luopussa Huti pääsikin Heidin ohjaamana uudestaan aksaamaan. Ja parit kisatkin tuli käytyä. Yksi luva on plakkarissa ja voidaan ehkä todeta, että Hutin aksataso on ihan hyvällä mallilla. Keppeihin on tullut hurjasti varmuutta lisää eikä keinukaan ole mikään ongelma (kuten olin kuvitellut). Huti menee jo ihan sujuvasti rataa, joten sen kanssa voi ihan hyvin nyt kisata.

 

Entäs sitten tänä vuonna?

Haku & toko
Haussa ja tokossa molemmissa yritän päästä osallistumaan sekä SM-, rm- että pm-kisoihin. Tärkeimmät tavoitteet tälle vuodelle on tehdä molemmissa SM-kisoissa hyvät ja ehjät Hutin tasoiset suoritukset ja sen myötä toivottavasti myös ykköstulokset.

Viime vuonna oltiin sekä rm- että pm-kisassa toisia, ihan hyvillä ykkösillä. Se ei niinkään harmittanut, että jäätiin toiseksi, vaan se että Huti ei tehnyt kummassakaan kisassa niin hyvää suoritusta kuin mihin se pystyisi. Siispä tavoitteena on tänä vuonna treenata kunnolla ja oppia valmistautumaan kokeeseen paremmin ja saada koira näyttämään siellä parhaan puolensa. Sen onnistuessa tulee varmasti ne ykköstuloksetkin.

Agility
Agilityssä ollaan niin alussa, että mitään arvokisoja ei tavitse ajatella vielä pitkään aikaan eikä edes valioitumista. Mutta jos noustaisi kolmosluokkaan...? :D