Siltä ainakin nyt tuntuu.. Hutilla on nykyään haussa ihan kauhea vauhti päällä. Se jopa ääntelee välillä, kun ei pääse kovempaa, vaikka haluis :D Positiivista on kuitenkin se, että se menee nyt hyvin suoraan ja uppoaa yleensä riittävän syvälle. Mutta siihen se positiivisuus sitten jääkin. Nimittäin sitten kun se on uponnut suoraan ja syvälle, niin se kääntyy ihan mihin sattuu (yleensä väärään suuntaan) ja tekee valtavia pistoja ja tulee niiltä hyvin iloisena pois, vaikka siellä olisi maalimies!?!! O_o Mitä hittoa??!! Ilmeisesti meno on niin kova, ettei siinä vaudissa kerkeä ilmaa haistella tai jotain. Noooh... Joku haun harrastaja saattaisi tälläisestä vähän huolestua, mutta mä en nyt jaksa vaivautua :D Enemmän ärsyttää tuo väärään suuntaan kääntyminen. Ja sitä on myöskin hieman hankala korjata, kun tyyppi vetää niistä tarkoin ja harkitusti asetelluista maalimiehistä (jotka on palkaksi tarkoitettu) ihan täpöllä ohi. Kerropa siinä sitten koiralle, että: "Hei, kantsii kääntyä oikeeseen suuntaan, kun siellä on aina se maalimies". "Mutta ethän sä sitä tiedäkkään, kun juoksit siitä juuri 5 kertaa ohi".. Että sellaista...
Minulla on kyllä tähän nyt yksi suunnitelma, jota aion kokeilla huom...eiku... tänään treeneissä. Nimittäin lähimaalimies. Heti ekalle lähetyslinjalle. Josko sillä saisi herra kelpielle asennettua jarrut ja nenänkäytön. Sitten seuraava ukko olisi saman piston etukulmassa. Ja vielä voisi kokeilla luoksetulomatkallekin laittaa yhden mm:n. Siinä onkin kätevä treeni. Yksi pisto ja kolme maalimestä :D Neljännen mm:n voisi laittaa vielä kakkospiston alkumetreille ja se treeni olis sitten siinä. Treenin ideana olisi lähinnä estää pitkät juoksuvälit jotka nyt ainakin kiihdyttävät Hutia vähän turhankin paljon. Samalla on kätevä treenata myös palkattomia maalimiehiä ja hallintaanottoja, kun työskentelyä ei juurikaan ole. En tiedä onko tuolla treenillä sellaista vaikutusta kuin toivon, mutta nyt ei tunnu järkevältä tehdä enempää noita epäonnistuneita pistojakaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti