Silloin kun ilmoaika Tokon SM-kisoihin oli päättymässä, olisin halunnut jättää Hutin kokonaan ilmoittamatta. Me rämmittiin vielä noihin aikoihin sellaisessa tokosuossa, että olin jo ihan varma ettei meidän tokosta tule enää ikinä mitään. Nyt on taas ihan toiset fiilikset ja onneksi ilmoitin Hutin sittenkin :D En edes tiedä miten tähän on päästy, mutta Huti on ollut viimeaikoina treeneissä ihan superhyvä! Olen toki tehnyt jonkin verran muutoksia meidän treenaamiseen, mutta en olisi uskonut, että näin lyhyessä ajassa saisin noin pahoja juttuja korjattua.
Havahduin tähän SM-hommaan kunnolla vasta haun rotumestiksen jälkeen. Vielä viime viikon maanantaina olin sitä mieltä, että meidän toko on ihan perseestä ja ettei mulla ole mitään mahdollisuutta saada Hutia hyvään koekuntoon näin lyhyessä ajassa. Ei oikeastaan edes huvittanut treenata ollenkaan. Jostain sain kuitenkin jonkun ihmeellisen aivopierun ja päätin lähteä tiistaina Niinisaloon Marian järkkäämiin kehätreeneihin. Matkalla sitten mietin taas, että minkä hiton takia mä ajan yli 100 km vesisateessa tekemään Hutin kanssa jotain kehätreeniä kun sen kaikki liikkeet on niin surkeita, että en taida edes tehdä muuta kuin liikkeiden aloituksia. Alkoi jo vähän kaduttaa koko päätös lähteä, mutta enpä viitsinyt enää takaisinkaan kääntyä kun olin jo melkein perillä.
Rakennettiin neljä kehää ja tehtiin ryhmissä muutama liike per kehä ja sitten vaihdettiin seuraavaan kehään. Kehäjärjestelyt oli tehty niin, että evl-koirat pystyivät tekemään liikkeet SM-kisajärjestyksessä. Ekassa kehässä oli ruutu ja luoksetulo. Mietin hetken, että mitähän edes tekisin enkä osannut lopultakaan päättää, joten hain vain koiran sillä ajatuksella, että teen vain jotain sen perusteella miltä se vaikuttaa. Ja sehän vaikutti ihan superhyvältä!! :D Huti oli aivan liekeissä ja täynnä intoa! Niinpä sitten aloitettiin. Huti tekikin mun suureksi yllätykseksi ihan superhyvän merkin ja lähti merkiltä pinkomaan ihan täysiä ruutuun. Kehänauhat vähän sotkivat, joten Huti ajautui ruudun ulkopuolelle eikä millään tajunnut mihin olisi pitänyt mennä, kun yritin korjata. Kävin siis auttamassa ja sitten jatkettiin liike loppuun. Sitten tehtiin luoksetulo. Ja voi juma, että Huti teki hienon luoksetulon! Ei oo varmaan ikinä tehnyt tuollaistakaan! Tai en tiedä oliko se oikeasti niin hyvä, kun itse näen koiran vaan edestäpäin, mutta mun mielikuvissani se tuli todella iloisesti ja päättäväisesti luo, veti kunnolla liinat kiinni stopissa, tuli vielä hyvin seuraavan pätkän ja meni maahan, ja kun siitäkin lähti vielä avoimin mielin ja rivakasti liikkeelle, niin palkkasin. Vähänkö olin tyytyväinen tästä! Ei olla edes treenattu stoppia ikuisuuteen.
Sitten Huti meni tauolle ja hain sen taas hetken päästä seuraavaan kehään. Huti oli aina vaan hyvällä fiiliksellä ja teki hyvällä asenteella töitä. Toki, jos oltais kokeessa oltu, niin varmaan kaikki liikkeet olis kyllä menny nollille :D Huti ei osannut sitä ruutua, eikä se osannut hakea vasenta kapulaa. Kaukoissa se teki vähän omaan tahtiinsa kaikki vaihdot ja zetan eka asento meni heti pipariksi. Tunnarissa se meinasi tuoda ensin väärän, mutta vaihtoi kuitenkin omaan ennen kun lähti tuomaan. Metallikapulan luovutus oli pikkuisen vallaton ja seuruu oli sellaista, että otais saatu aika paljon palautetta painamisesta... Mutta mitäpä noista pikku virheistä! :D Olin vaan niiiin onnellinen kun Hutilla oli ihan superasenne ja se oli vaan niin söpö <3
Tuon jälkeen ollaan tehty vielä parit treenit ja Hutilla on aina vaan ollut huippu asenne <3 Toki se haukkuu aika paljon ja mä oon sitä siitä myöskin palkannut, joten jos Huti on SM-kisassa yhtään hyvässä vireessä, niin todennäköisesti lennetään pihalle viimeistään kolmannessa kehässä :D Mutta jos keskeytyksen syy on vaihteeksi liian korkea vire, niin mä aion olla siinä tapauksessa ainoastaan tyytyväinen! ;)
Huomenna on vielä viimeiset treenit Kankaanpäässä nurmikentällä, kovassa häiriössä ja kehänauhojen kanssa. Yritän tehdä vain tarpeelliset jutut ja keskittyä asenteeseen. Sitten perjantai levätään ja lauantaina on kisat. Pitkästä aikaa odotan innolla Hutin kanssa tokokehään pääsyä. Mulla on nyt oikeasti sellainen fiilis, että voin luottaa Hutiin ja me mennään Hutin kanssa tekemään parhaamme. Enkä edes pelkää enää sitä epäonnistumistakaan. Vaikka kävisikin niin, että en saa Hutia yhtään hyvään moodiin ja keskittymään oikeisiin asioihin, niin sekään ei haittaa, koska tiedän että Huti osaa ja pystyy kyllä ja sen kanssa on nyt superkiva treenata. Ja sitähän me eniten tehdään, joten se on myöskin se tärkein juttu. Kyllä se kisatilannekin rupeaa sieltä aikanaan toimimaan kunhan huolehdin siitä, että treeneissä on aina kivaa! ;)
Näillä fiiliksillä siis kohti SM-kisaa. Pian se nähdään kuinka meidän käy :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti