On jäänyt blogin kirjoitus pitkäksi aikaa mun to-do-listan viimeiselle sijalle ja koirien treenaus on ollut kyseisen listan toiseksi viimeisellä sijalla. Mun koko elämä meni hyvin lyhyessä ajassa aivan uuskiksi kun muutettiinkin yhtäkkiä Seinäjoelta Laukaaseen...
Muutto tapahtui edellisellä viikolla siitä kun oli Tokon-SM-kisat. Ja muuttoa edelsi tietenkin paljon ihan muita asioita kuin treenaamista ja kisoihin keskittymistä. Huti tuntui, niissä vähäisissä treeneissä mitä tehtiin, todella huonolta eikä mulla itellä ollut minkäänlaista fiilistä lähteä koko kisaan. Jälkiviisaana voisi todeta että olisi pitänyt jättää koko kisa välistä. Sen verran surkea fiilis oli sekä mulla että koiralla :( Ja aika samalla kaavalla meni kaksi viikkoa myöhemmin myös PK-SM-kisat.
Nyt on onneksi kaikki kisat takanapäin ja ollaan saatu ottaa ihan rennosti ja yrittää sopeutua uuteen paikkaan. Hakua ollaan päästy tekemään jopa ihan viikottain, mutta muuten ollaan treenattu aika olemattoman vähän. Tuossa lähikentällä ollaan vähän tokoiltu/tottisteltu iteksemme ja yhden kaverin kanssa. Tokoryhmiäkin täällä ilmeisesti olisi, mutta nyt ainakaan mulla ei riitä rahkeet osallistua sellaisiin. Katsotaan sitten myöhemmin.
Hutin osalta tein SM-kisojen jälkeen sellaisen päätöksen, että me ei tokoilla enää ollenkaan. Sen kanssa pitäisi treenata jatkuvasti todella paljon, että sen toko-osaaminen pysyisi riittävällä tasolla. Keväällä kun keskityttiin täysillä tokoon, niin Huti alkoi tuntua koko ajan paremmalta ja näytti siltä että saadaan kuin saadaankin koko evl kasattua jonkinlaiseen pakettiin. Mutta heti kun treenit jäi vähemmälle, niin koko homma hajosi käsiin. SM-kisoissa tämä näkyi ehkä parhaiten siinä, kun Huti lähti hakemaan ohjatun kapulaa. Ehdin itse kokea jo pienen huojennuksen häivähdyksen, kun näin Hutin menevän noutamaan oikeaa kapulaa, eikä se eksynytkään matkalla. Vaan sehän olikin näköjään se helpoin osuus. Sen sijaan Huti ei osannut tuoda enää sitä kapulaa mulle :O Katsoi vaan hölmön näköisenä, että mihin tää pitää viedä ja vei sen merkille ja pudotti siihen. Niin. Kun ei tuolla treenimäärällä ehdi treenata kaikkia liikkeiden osia, niin että koira osaisi edes auttavasti kaikki liikkeet alusta loppuun, niin parempi ehkä sitten lopettaa koko homma. En nimittäin ole ihan varma, että kestääkö Hutin jalka sitä määrää juoksutusta mitä toko näillä nykyisillä säännöillä vaatii, joten säästän sen treenit mielummin hakuun.
Ja hakua ollaankin onneksi päästy tekemään :) Ja Huti on ollut treeneissä nyt todella kivan tuntuinen, vaikka kesällä vielä oli aikamoista takkuilua mm. ilmaisujen kanssa. Nyt tuntuu, että ilmaisut on taas palautuneet lähes entiselle tasolle. Ainakin treeneissä.. Kiva olisi päästä vielä syksyllä kokeeseen katsomaan, että toimiiko myös kokeessa :)
Vipa edistyy ihan hirveän hitaasti tällä mun treenitahdilla. Se ei osaa vielä oikeastaan mitään, mutta onneksi se on silti kova tekemään asioita :) Ja nyt se on ollut puoli saikullakin kun se muutamia viikkoja sitten ontui takajalkaansa illalla kun oltiin käyty lenkillä ja treenailemassa. Todennäköisesti on reväyttänyt jalkansa juostessaan :( Nyt ei ole enää ontunut, mutta ei se varmasti ole vielä kunnolla parantunutkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti