RM-haku 2015

Nyt on sitten pk-rotumestikset kisattu ja kyllä me vaan oltiin niin noloja, että ei voitettu rotumestaruutta, vaikka oltiin jumaliste ainoat osallistujat! :D Noh, onneksi sentään tämä ei johtunut ollenkaan siitä, että mulla olisi niin surkea koira ettei sen kanssa saa tulosta aikaan. Päin vastoin, Huti oli ihan superhyvä ja Huti olisi kyllä varmasti hoitanut homman kotiin ihan kirkkaasti. Mutta valitettavasti Hutilla sattuu olemaan vaan maailman tyhmin ohjaaja, jonka takia tuomari joutui lopulta keskeyttämään meidän suorituksen.

Noh. Ehdittiin me kuitenkin vähän kisata ennen sitä. Koe alkoi tottiksella kivassa pikku vesisateessa. Olin arponut itselleni tottistumeroksi vitosen. Laskeskelin, että se tarkoittaisi sitä, että ollaan kolmannen parin ensimmäinen suorittaja. Siispä lähdin kusettamaan Hutia kun eka pari sai arvostelunsa. Siinä sitten ulkoilutin koiraani tien varressa kaikessa rauhassa kunnes rupesin kuuntelemaan, että ihan niin kuin joku huutaisi mun nimeä...? Sitten kuului jo vähän kovempaa, että "NUMERO 48 KENTÄLLE!". Mietin siinä sitten, että "voihan saatana, mähän oon numero 48!" "Mitä hittoa ne oikein siellä huutaa?!?" ja lähdin juoksemaan kentälle. Numero 47 odotteli jo koiransa kanssa kentällä ja siinä kohtaa vasta oikeasti tajusin, että mä olinkin tokan parin toinen suorittaja. Enpä sitten ehtinytkään tehdä suunnittelemiani alkuvirityksiä ja kevätjuhlaliikkeitä. Heitin vaan lelun pois taskusta, tungin koiralle äkkiä ketjupannan kaulaan ja pyysin haukahtamaan kerran. Ja sitten kentälle.

Me tehtiin siis ensin se makuu. Huti seurasi kivan olosesti paikkispaikalle, mutta pudotteli kontaktia heti kun pysähdyttiin. Yritin siinä jotain sille sanoa, mutta Huti oli jo ihan muissa maailmoissa. Tarvittiin siis kaksi käskyä, että sain sen maahan. Luojan kiitos se sentään pysyi maassa eikä tehnyt taas sitä paikallaistumista! Arvosana hyvä.

Seuruu tuntui tosi hyvältä. Henkiliöryhmässä Huti on edelleen vähän huono, mutta piti kuitenkin sinnikkäästi paikkansa. Tämänkin saisi varmasti treenaamalla paremmaksi. Arvosanaksi saatiin erinomainen.

Henkilöryhmässä

Liikkeestä istuminen jäi taas seisomiseksi. Huti ei ollut oikein kuulolla ja itsekin käskytin tosi huonosti. Arvosana puutteellinen.

Liikkeestä maahanmenossa oli myöskin yhtä huono mielentila ja teki tosi hitaan maahanmenon. Onneksi meni edes maahan. Luoksetulo oli kuitenkin iloinen ja reipas :) Ja Huti osasi tulla eteen!! :D Sivulle siirtyminenkin oli hyvä. Tuomarikin mainitsi tuosta maahanmenon hitaudesta ja arvosana oli erittäin hyvä.

Liikkeestä seisominen oli ihan ok ja sekin luoksetulo hyvä. Tässä taisi jo vähän ennakoida sivu-käskyä. Tämän arvosanaa en tiedä.

Tasamaanouto oli muuten ihan hyvä, mutta törmäämisestä tuli hieman vähennystä. Ja tässä kohtaa alkoi haukut tulla mukaan sivulle siirtymiin. Niistä tuomari ei kuitenkaan maininnut mitään. Arvosana erittäin hyvä.

Hyppynouto ihan ok. Heitin taas tosi vinoon, joten Huti joutui hyppäämään tosi vinosta kulmasta ja sen seurauksena tuli myös tosi vinoon eteen. Tuomari ei kuitenkaan maininnut tästä vinoudesta mitään? Mutta törmäämisestä vähensi. Niin ja siitä, että Huti ennakoi vähän käskyä ja lähti ennen lupaa hypylle. Tässäkin tuli oikein kunnon HAU, mutta arvosana silti erittäin hyvä.

Hyppynouto

A-nouto oli muuten hyvä, mutta taas törmäsi. Ja haukahti... Arvosana erinomainen.

Eteenmenossa Huti ei ennakko-odotusten mukaisesti osannut mennä ekalla käskyllä maahan. Eteenmeno itsessään oli kuitenkin hyvä. Arvosana hyvä.

Mun tosi viisaat maahanmenotreenit ei varsinaisesti oo kyllä myöskään kannustaneet Hutia tottelemaan tuota maahanmenokäskyä :D Näissä superälykkäissä treeneissä olen antanut treenikaverille frisbeen ja lihapullaa ja käskenyt kutsummaan Hutia. Ja sitten olen ohjeistanut, että se frisbee saa olla näkyvissä koko ajan ja sitten voi käydä antamassa Hutille ne lihapullat kun oon käskenyt sen maahan siinä pari metriä ennen kun koira saavuttaa treenikaverin. Noh. Eihän se mennyt varmaan kertaakaan ekalla käskyllä maahan.. Eikä kyllä toisellakaan. Yleensä ekalla toistolla se sai napattua treenikaverilta sen frisbeen.. Ja toisella toistolla meni ehkä toisella käskyllä makaamaan siihen treenikaverin käden alle jossa oli se frisbee... Tätä sitten toistettiin kunnes oli pakko lopettaa kun koira rupesi jo olemaan vähän väsynyt kaikesta juoksemisesta ja frisbeen kanssa leikkimisestä. En nyt just muista, että onnistuinko yhtään kertaa saamaan sitä ekalla käskyllä maahan. Tais se joo silloin mennä kun käskytin niin aikaisin, että oli lähempänä mua kun treenikaveria. Mut hei! Tajusin sentään ihan viimeisissä viimeistelytreeneissä olla antamatta kaverille sitä frisbeetä :D Ja Huti meni kuin menikin ekalla käskyllä maahan! Mut ei tuolla kokeessa sitten kuitenkaan... Ihme juttu :/

Kaikenkaikkiaan olin kuitenkin tosi tyytyväinen Hutin tottikseen vaikka virheitä tulikin aika paljon. Tottiksesta saatiin 87 pistettä. [video]

 

Tottiksen jälkeen oli vuorossa esineruutu. Mulla oli kovat odotukset tästä kun Huti ollut treeneissä niin hyvä. Lähetin Hutin ensin vasenta sivurajaa pitkin. Sinne se upposi syvälle ruutuun ja aloitti heti jonkun hirveän rundauksen pitkin ruutua. Sitten se hävisi näkyvistä pitkäksi aikaa jonnekin takanurkan taakse. Aloin olla jo vähän hädissäni, että mitä hittoa tuo koira oikein tekee?!? Sitten se tuli taas näkyviin ja juoksenteli ihan päättömän näköisenä toisessa takanurkassa ihan sen näköisenä ettei sillä ole mitään aikomustakaan etsiä yhtään esinettä. Nyt olin jo ihan kauhuissani ja ihan varma ettei Huti tule tuomaan mulle kyllä yhtäkään esinettä tästä ruudusta! Sitten Huti yhtäkkiä pysähtyi. En nähnyt mitä se teki, mutta kun se lähti taas liikkeelle, niin sillä oli selvästi haju esineestä ja hetken päästä se toikin iloisesti ja reippaasti ensimmäisen esineen :)

Olin vähän helpottunut tästä löydöstä, mutta sitten aloinkin panikoida ajan loppumista. Olin varma, että Huti oli juoksennellut ruudussa niin pitkään, että aika loppuisi ihan pian. Mutta kun kukaan ei sanonut mitään, niin lähetin Hutin uudestaan pistolle. Ja saatana sentään se alkoi taas vetää takalinjaa edestakaisin ihan tyhmänä. Aloin panikoida vähän lisää ja ratkaisin tilanteen kutsumalla Hutin pois ruudusta. Olin itse jo melkein oikeassa etukulmassa ja Huti vasemmassa takakulmassa. Niinpä Huti juoksi koko ruudun poikki kun kutsuin sitä. Matkalla se veti kuitenki täydestä vauhdista liinat kiinni ja teki uukkarin ja nappasi matkalta esineen ja toi sen tyytyväisenä mulle.

Olin tästä toki kovin iloinen, mutta viimeistään nyt olin ihan varma, että aika olisi jo lopussa. Kukaan ei kuitenkaan keskeyttänyt meidän työskentelyä, joten lähetin Hutin vielä kerran hyvin hätäisesti ruutuun. Tarkoitus oli tähdätä oikeaan takakulmaan, mutta lähetinkin Hutin suoraan ulos ruudusta. Huti tajusi itse palata takaisin ruutuun, mutta oli vaan kovaa vauhtia menossa ruudun poikki vasempaan reunaan. Siinä sitten hätäpäissäni huusin Hutille että se pysähtyisi ja huidoin käsillä kohti takakulmaa ja huusin että mene, mene!! Ja sinnehän se meni :) Ja toi sieltä kolmannen esineen! ♡ Olin vain ihan pienen hetken iloinen ja sitten taas aloin ajatella sitä aikaa ja olin ihan varma, että tuomari tulee sanomaan mulle, että emme valitettavasti voi hyväksyä viimeistä esinettä, kun teidän aika loppui kesken. No ei se tuomari kyllä sitten niin sanonut, vaan se sanoi, että sulla on kyllä todella hyvä koira. Vähän Huti sai moitteita siitä alun juoksentelusta, mutta kuulemma töskentely oli ollut sen jälkeen todella hyvää. Pisteitä saatiin esineruudusta 29.

Mulla oli aluksi vähän kaksijakoiset ajatukset tuosta Hutin suorituksesta, mutta kun myöhemmin sain tietää, että Huti oli ainoa hakukoira, joka toi ruudusta kaikki kolme esinettä ja ek-koiristakin vain yksi oli onnistunut tässä, niin aloin sitten kuitenkin kallistua sen puoleen, että Huti teki ihan hyvää työtä :D Ja jos miettii missä jamassa meidän esineruutu oli viime vuonna, niin onhan tuohon esineisiin reagointiin ja palautuksiin tullut niin huikea parannus, että saan kyllä todellakin olla tyytyväinen koiraani.

 

Menossa hakuradalle

Eka pisto

Ja sitten vielä se surullisen kuuluisa hakuosuus... Mulla oli taas luotto koiraan ihan hukassa. Vaikka Huti onkin ollut nyt treeneissä tosi hyvä, niin silti en uskaltanut luottaa siihen. Pelkäsin ihan hulluna, että ahdistan sitä jotenkin ja että se ei lähde kunnolla hakuradalle. Noh. Tämä pelko osoittautui täysin turhaksi. Huti oli ihan todella innoissaan ja lähti ekalle pistolle todella vauhdikkaasti. Vaikka koira toimi paremmin kuin hyvin, niin olin kuitenkin itse ihan jäässä enkä uskaltanut ohjata kunnolla, vaan annoin Hutin tehdä ihan mitä se itse halusi. Huti teki valtavia pistoja ja meni huomattavasti mun edellä koko ajan. Ei oltu päästy kovinkaan pitkälle, kun huomasin, että Hutilla ei ollutkaan enää liivejä päällä.. Tiesin heti mitä se tarkoittaisi. Mulla olisi ollut varaliivit autossa, mutta en ollut vaivautunut ottamaan niitä mukaan radalle. Se oli siinä sitten. Tuomari joutui keskeyttämään meidän suorituksen, koska koira ei saa työskennellä ilman liivejä. Huti parka oli ihan ihmeissään kun homma loppui jo ennen kun se ehti löytää edes yhtään maalimiestä.

Näin me mentiin kun oli vielä liivit tallessa.
Huti melkein menee sinne minne lähetän :D

Ja sitten niitä liivejä ei enää ollutkaan... :/

Harmittaa tietysti, että tälläinen typerä juttu sattui juuri rotumestaruuskisassa. Meidän takia haun rotumestaruus jäi tänäkin vuonna jakamatta. Mutta henkilökohtaisella tasolla en osaa pitää tuota ollenkaan niin surkeana juttuna. Tajusin tuolla kokeessa, että me ei olla kyllä Hutin kanssa vielä ollenkaan niin valmiita oikeisiin kisoihin kuin olin luullut. Vaikka mulla on todella hyvä koira, josta olisi kyllä tekemään hienojakin suorituksia, niin en vain vieläkään kykene luottamaan siihen. Hermoilen ja jännitän ihan typeriä asioita. Tottahan kisoissa jännittää ja saakin jännittää, mutta mä kyllä jännitän ihan tyhmiä ja vääriä asioita. Oikein harmittaa Hutin puolesta, että sillä on tällainen ohjaaja. Mutta eikai tuohon auta muu kuin mennä vaan uudestaan kisoihin. Eiköhän se luotto sieltä löydy kun saadaan hyviä kokemuksia alle ja tämä oli ehdottomasti yksi niistä :)

Team-Lapua

Onnea meidän tiimin muille jäsenille, jotka tekivät kaikki hienot tulokset! Eritysesti Sirpalle ja Pörjelle RM-2 sijoituksesta sekä varjovalioitumisesta! Ja Arjalle ja Robinille HK2-koularsta ja siirtymisestä voittajaluokkaan ja Jessicalle ja Tulelle hienosta tulosviikonlopusta: perjantaina FH1 ja lauantaina HK3 ja RM3! Jospa mekin sitten ensi vuonna :)

Kaikki kuvat (c) Tiina Karvonen. Kiitokset kuvaajalle!